Ympäristö on pidettävä viihtyisänä, moninaisena ja toimivana.
Joukkoliikenteen suunnittelu on tärkeää. Joukkoliikenteen olisi hyvä olla maksutonta tai nykyistä edullisempaa. Nyt matkustajat maksavat tyhjistäkin paikoista. Ilmastovaikutuksen huomioon ottaen maksuakin olisi hyvä olla, mutta silloin lähes kaikelle muulle toiminnalle tulisi vielä suuremmat maksut, eikä sitä varmaankaan hyväksytä. Joukkoliikenteen houkuttelevuus kasvaisi, mutta myös tuottavuus kasvaisi monella tasolla.
Kevyen liikenteen lisäksi raideliikennettä tulisi suosia alueiden suunnittelussa, sen jälkeen muuta joukkoliikennettä, ja sitten vasta autoja, joille on jo melko hyvä ympäristö. Joukkoliikenteeseen olisi hyvä saada dynaamisuutta mm. kutsubussein. Joukkoliikenne on ekologisempaa ja vähentää ruuhkia, toisin kuin yksityisautoilu. Tieverkon suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota näihin asioihin. Joukkoliikenteen ympärille ketjutetut keskustat ovat tulevaisuutta.
Välimatkojen tulee olla tarpeeksi lyhyitä kävelynkin kannalta. Tärkeimpien palveluiden ja virkistyksen on oltava lähellä.
Poikittaisliikennettä tulee parantaa kahtia jakautuneella Vantaalla. Vantaan lentokenttärataa ei saisi viivästyttää. Lentokenttäradan glykoli- ja bakteerikasvusto-ongelmat on selvitettävä kunnolla. Liikenteen suunnittelussa tulee ottaa entistä enemmän huomioon metropolialueen kokonaisuus.
Liikenne voi tuntua väliaikaiselta liikkumiselta, mutta sen suunnittelun vaikutukset kestävät yli vuosisadan.
Luontoa voidaan säilyttää paremmin, jos rakentaminen on paikoin tiiviimpää ja korkeampaa. Tärkeää siinä ja toimivassa liikenteessä on kuitenkin saavutettavuus ja matalakynnyksisyys. Peltoja ja joutomaita voi rakentaa enemmän, mutta ei tärkeämpiä niittyalueita. Niitä saa kuitenkin mahdutettua. Kaupungin ei tule myydä vaivoin ostamiaan maa-alueita, vaan ne tulee rakentaa järkevästi.
Kaupunki on liikkumista ja läheisyyttä varten. En kannata aitoja ja muita liikkumista estäviä asioita. Esim. taloista ei saa tehdä niin suuria, että niiden kiertäminen olisi vaivalloista.
Koska kaupunki on ihmisyyttä varten, niin kaupunkikulttuurin voisi antaa rehottaa paljon enemmän. Kaupunkitilaa tulisi voida käyttää vapaammin, mutta tämä lähtee myös ihan kunnan rakennettujen sisätilojen vapaammasta käytöstä. Tilan kaupallistaminen ja byrokraattisen virallinen ilme ei saa olla muun käytön edellä. Muokattavia ja käytettäviä puistoja ja kaupunkiviljelyä on edistettävä tai vähintään mahdollistettava.
Kaupunkisuunnittelusta on tehtävä paljon vuorovaikutteisempaa.
Sisäilmaongelmat ovat huomattavan haitallisia ihmisten terveydelle. Mm. homekoulujen haittoja on vähätelty. Lisäksi esim. liikenteen hiukkaspäästöjä on yritettävä pitää kurissa ja vähentää. Liikenteen johtaminen tiettyihin paikkoihin voi auttaa.
Pientalojen rakentamisen tulee olla edelleen mahdollista, mutta niidenkin joukkoliikenteen toimivuus on varmistettava. Tietenkin näiden alueiden olisi hyvä olla reunamilla ja niiden asukkaat luonnollisesti ovat valmiita kestämään pidempiä matkoja.
Ekologista ja energiatehokasta rakentamista on saatava. Passiivitaloja olisi hyvä rakentaa. Viherkatot olisivat mukavia. Vihreä pinta yleensäkin sitoo ilmansaasteita pois ilmasta, pidättää liiallisia hulevesiä, viilentää kesällä ja vähentää tuulisuutta.
Haitallisia ympäristövaikutuksia voidaan vähentää siirtymällä virtuaalisempaan maailmaan. Tämä lisää myös tehokkuutta.
Kuitenkin varsinaista ympäristöä tulisi katsoa myös tietoyhteiskunnan silmin. Tarvitaankin monenlaisia paikkatietoon perustuvia palveluita (kts. älykäs kaupunki. Tällainen olisi mm. kätevä ilmoittamispalvelu lähiympäristön kehittämiseksi. Näin esim. ongelmakohdat ja arvokkaiden luontokohteet saataisiin paremmin päättäjien ja muiden ihmisten tietoon.
Kaupunkiluonnon ensisijaisia tarkoituksia on virkistyskäyttö. Vantaalla on kuitenkin monella tavalla suojeltavia alueita. Nämä tulisi säilyttää. Jokaisella tulisi olla myös suhteellisen pieni matka lähimetsään. Puistojen hoitoon sen sijaan ei tarvitsisi laittaa miten tahansa rahaa. Esim. ruohon leikkaamista ja pusikon raivaamista ei tarvita metsäkankaalla ja poluilla. Koristenurmikoiden sijasta tulisi suosia käyttönurmikoita. Kaupungin vesistönsuojeluun tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Puhdas ilma ja vesi ovat kaikkien perusoikeuksia.
Kannatan pääkaupunkiseudun seutuhallintomallien selvitystä. Yhteinen metropolialue voisi olla hyvä vaihtoehto. Siihen voisi kuulua Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Sipoo. Verorahojen käytön, tiestön ja asuinalueiden kaavoituksen ohjauksen tulisi olla johdonmukaisempaa. Esim. länsimetro- ja lentokenttäratahankkeet ovat viivästyneet. Liikenteen sujuvuuden kannalta ei voida pysyä nurkkakuntaisina. Meillä on kyllä kuntayhtymiä terveydenhoitoa, joukkoliikennettä ja koulutusta varten, mutta nämä ovat epädemokraattisia. Tärkeimmistä kaavoitus- ja talousratkaisuista alueella tulisi päättää seutuvaltuustossa.
Paikallisdemokratiaa olisi saatava aikaiseksi mahdollisesti nykyisten kuntien tai suurkaupunginosien kaupunginosavaltuustoin, kuten Suur-Lontoossa tai Tallinnassa. Muista demokratian keinoista lisää älykkäässä kaupungissa
Valtion tai suuremman alueen roolia tulisi nostaa. Korkeampia tasoja, kuten myös EU:n voisi saada mukaan uudistusten toteuttamiseen.
Myyraksen alue kannattaa yhdistää Vantaaseen, mutta siitä täytyy kysyä alueella asuvilta ihmisiltä.
Kunnan on siirryttävä uusiutuvaan energiaan vähitellen. Ilmastonmuutosta täytyy yrittää estää. Haitalliset kasvihuonekaasut liittyvät läheisesti energiaan. Energian säästäminen tuo myös miljoonien eurojen säästöt vuosittain. Energiatehokas rakentaminen ja tapojen muuttaminen ovat tärkeitä, vaikka investoinnit olisivat säästöä suuremmat pienellä aikavälillä. Vantaa voi vaikuttaa omien toimien energiatehokkuuteen paremmin kuin asukkaisiin. Kierrätystä tulee edistää ja varsinkin kaupungin energian- paperin- ja vedenkulutusta on vähennettävä. Ekologisuus on tietenkin muutakin kuin energian säästämistä.
Myös resurssien riittämättömyys on tulevaisuudessa suurempi ongelma. Ympäristöongelmista saastuminen ja varsinkin luonnon monimuotoisuuden väheneminen ovat asioita, joita tulisi yrittää estää. Tähän kuuluu mm. vesistönsuojelu ja kemikalisoitumisenkin ottaminen huomioon valinnoissa.
Se tarkoittaa myös kestävää kehitystä sosiaalisestikin. Tähän voi vaikuttaa kaupungin sisällä, mutta myös esim. hankintojen kautta. Lähellä olevaa palvelua ja tuotantoa on hyvä tukea, ei kuitenkaan miten tahansa.