1. Vanhempien pitää maksaa lastensa päivähoidosta nykyistä enemmän:
Päivähoitomaksujen määräytyminen perheen koon ja tulorajojen mukaan on hyvä asia. Maksujen progressiota ei tarvitse luultavasti kasvattaa.

Päivähoitomaksujen tulee olla sellaiset, johon perheellä on hyvin varaa, ja päivähoitoon tulee kuulua mm. ruoka. Lasten asia on kuitenkin tärkeämpi kuin muut talousasiat, joten päivähoitomaksujen tulee olla tarpeeksi alhaiset, vaikkakin indeksiin osittain sidotut.

Yksityisen päivähoidon tuki ja kuntalisä ovat hyviä myös.

2. Kaupungin on satsattava vanhusten hoitoon lisää rahaa vaikka veroja korottamalla:
Tarvittaessa kyllä. Vanhusten hoitoon satsaaminen on perusteltua joiltakin osin ja väestön ikääntyessä, vaikka toisaalta vanhusten varallisuus saattaa olla entistä suurempi.

3. Maahanmuuttajien saamien sosiaalitukien ehdoksi on asetettava pakollinen suomen/ruotsin kielen opiskelu.:
Koulutus on suomalaisen yhteiskunnan ja koko maailman tärkeimpiä asioita. Jonkinlainen oppivelvollisuus olisi hyvä olla maahanmuuttajillakin. Ainakin heille on järjestettävä kunnolliset opiskeluolosuhteet. Opiskelun ja sosiaalitukien ehtojen täytyy olla kuitenkin myös joustavia. Lisäksi perustulo olisi mitä luultavimmin parempi vaihtoehto.

Kaikki maahanmuuttajat eivät halua jäädä Suomeen ja oppia suomen kieltä.

Lisäksi sosiaalitukia on saatava kuitenkin.

4. Olen valmis ottamaan päihdehuollon kuntoutusyksikön lähinaapurustooni:
Kyllä vain, varsinkin kun alueella vaikuttaisi olevan päihdehuollon asiakkaita. Muutenkaan not-in-my-backyard-ajattelu ei ole hedelmällistä. Jossakin sen täytyy olla. Mieluiten kuitenkin ehkä sellasella alueella, jolla se ei kärjistä ongelmia entisestään, jos se niin jostakin syystä tekisikin

5. Työttömältä on voitava ottaa pois toimeentulotuet, mikäli hän kieltäytyy yhteiskunnan tarjoamasta työ- tai koulutuspaikasta:
Työttömän kieltäytymiseen on usein hyvin perusteltu syy. Perustulo olisi lisäksi parempi kuin lukemattomat erilaiset tuet. Nykyisessä tilanteessa ongelmana on, että töitä ei kannata tehdä, koska milloin mikäkin tuki voi lakata. Jos töitä saa, siitä ei tule välttämättä hyötyä, ja palloilu eri tilanteiden välissä on raskasta. Jonkinlaista tukien ohjausta voisi kuitenkin olla, kunhan se ei ole byrokraattisen raskasta. Porkkanan tarjoaminen kepin sijasta on kuitenkin parempi keino. Se ei saa olla kuitenkaan näin satunnainen ja hyppäyksittäinen tukikeppi. Tällä hetkellä toimeentulotuen määrä voi laskea kieltäytymisen takia, mutta asiassa toimimisessa ei ole selkeyttä. Se ei saa kuitenkaan kokonaan lakata. Kieltäytymiseksi lasketaan siis myös esim. aikaisemmat opiskeluhaut, ja tukia tarvittaessa niiden saaminen viivästyy muutenkin, kuten työmarkkinatuessa. Toimeentulotuen hakeminen on hyvin hankalaa ja sen saaminen on satunnaisten tekijöiden summa. Sama koskee paljolti työmarkkinatukeakin.

6. Joukkoliikenteen on oltava matkustajille ilmaista kaupunkien sisällä:
Vantaa saa sisäisistä matkoista lipputuloja vain 10 milj. euroa. Tämä ilmaiseksi muutettuna olisi vähän yli neljä euroa asukasta kohti kuukaudessa. Paikkakohtainen matkustuskilometri maksaa busseissa vain 5 snt / km, ja tähän on laskettu mukaan kaikki investointikustannuksia myöten. Vaikka tähän otettaisiin mukaan ilmastovaikutus, niin nykyinen hinta on paljon tätä kalliimpi. Matkustaja siis maksaa tyhjistäkin paikoista.

Ilmaisesta tai halvemmasta joukkoliikenteestä hyötyisi moni. Se vähentäisi syrjäytymistä ja lisäisi tuottoisaa liikkuvuutta. Se olisi Vantaalle lisäksi kilpailuvaltti. Vantaa voi päättää asiasta myös yksin. Nyt ollaan kuitenkin suunnittelemassa uutta vyöhykemallia. Matkakorttien ja laitteiden uudistaminen ei ole perusteltua, mutta muuten uudistus on tehtävä järkevästi metropolikokonaisuutta ajatellen.

7. Opettajia saa lomauttaa tai irtisanoa, jos kunnan säästötavoitteet sitä vaativat:
Olisi parempi säästää muualta. Joskus voidaan kuitenkin myös lomauttaa jonkin verran. Lomautuksen aikana voitaisiin vaikka kokeilla jopa toisenlaista opetusta. Lomautus on kuitenkin parempi kuin kurssien, sisältöjen tai opetuksen tason vähentäminen.

Säästösyistä irtisanominen ei ole kuitenkaan kestävällä pohjalla kaupungissa. Työpaikat perustuvat tarpeisiin, eivät niinkään tuloksiin.

8. Kaupungin pitää tuottaa terveyspalvelut itse, eikä ostaa niitä yksityisiltä yrityksiltä:
Terveyspalveluiden tulisi olla varmistettuna kaikille tasapuolisesti.

Palveluita voidaan ostaa ruuhkahuippujen aikaan ja silloin, kun palveluita ei jostakin syystä voida järjestää.

Nyt kuitenkin yksityiset yritykset kuorivat kermat päältä.

Yksityistäminen tai palveluiden muu osto ei tule aina halvemmaksi. Asiat tulee tutkia ja asioita on valvottava. Yksityisten terveyspalveluiden ongelmana on myös avoimuuden puute. Ja tietenkin se, että niiden on tuotettava voittoa. Tämä ei sovi terveyspalveluihin. Yksityisten palveluiden hintojen pitäisi myös olla kohtuulliset. Niiden sääteleminen on vaikeampaa.

Lisäksi yksityisellä puolella vaihtelu voi olla suurta niin ajallisesti kuin yrityksenkin suhteen. Mitä jos yritys meneekin nurin?

Lisäksi palveluihin voitaisiin ottaa mukaan vapaaehtoistyötä paremmin.

9. Kuntatyöntekijöitä on voitava irtisanoa kuten yksityisissä yrityksissä:
Viiden vuoden irtisanomisaika kuntien yhdistyessä on liian pitkä. Se saattaa edistää kuntaliitoksia, mutta siitäkään ei ole takeita. Kuntatyöntekijöiden irtisanomiseen on tultava enemmän joustavuutta, mutta irtisanomisturvan on oltava silti riittävä. Suomessa se on huonompi kuin EU:ssa keskimäärin.

Irtisanominen ei saa kuitenkaan perustua suoraan säästöihin, vaan tarpeisiin.

10. Johtaville kuntapoliitikoille on maksettava kuukausipalkkaa, jotta he voivat paneutua nykyistä paremmin päätösten valmisteluun:
Kuukausipalkka on monessa muussakin työssä. Luottamustoimien palkkiot ovat kuitenkin suhteellisen hyviä. Kuukausipalkka ei suoraan lisäisi asioihin perehtyneisyyttä, vaan voisi jopa päinvastoin tehdä työstä leipäistä. Toisaalta kunnallispolitiikassa ollaan paljolti vain osa-aikaisesti mukana, minkä takia asioita ei kaikilta osin hoidetakaan ammattimaisesti. Poliitikkojen etääntyminen suurten palkkojen takia kansasta on kuitenkin ongelmallista.

11. Päiväkotien ja koulujen ryhmäkokoja on pakko nostaa, koska muuten kunnallisveroa joudutaan korottamaan jopa yli 20 prosentin (nykyisin 19 %).:
Ryhmäkokoja tulisi pääsääntöisesti pienentää, mutta joissakin tapauksissa niitä voidaan myös nostaa hiukan. Kunnallisveron korotus ei ole myöskään vain tästä asiasta kiinni.

12. Kaupungin on järjestettävä majoitus romanikiertolaisille:
Kuten muillekin.

14. Maahanmuuttajien määrää on rajoitettava ja siirrettävä muualle niissä päiväkodeissa ja kouluissa, joissa heidän määränsä kasvaa yli kolmannekseen kaikista lapsista:
Kyllä tavallaan, koska se kertoo alueiden eriytymisestä. Päiväkodista tai koulusta lasta ei voi kuitenkaan siirtää toiseen, eikä ihmisiä asuinpaikaltaan.

Asian ennakoimista tulisi kuitenkin tehdä.

Kolmannes maahanmuuttajia on ongelmallinen joiltakin osin, mutta ei kestämätön. Näille kouluille ja päiväkodeille voitaisiin antaa jotakin tukea.

Maahanmuuttajien minimimäärä olisi ehkä parempi tasauttava toimi, mutta siinä tulisi olla joustoa.

15. Opettajien pitää puuttua nykyistä tiukemmin nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön:
Opettajilla on velvollisuus ilmoittaa tällaisista asioista. Sitä voidaan lisätä. Tiukentaminen ei voi kuitenkaan mennä kovin pitkälle.

16. Suurista uusista liikuntapaikkahankkeista on luovuttava, koska rahaa on niin vähän:
Pienempiä ja hajautetumpi hankkeita voidaan toteuttaa yhteisvoimin, ja näin tulee tehdä. Mm. liikuntatilojen käytöstä on tultava joustavampaa.

Suurista hankkeista ei ole hyvä luopua kesken kaiken. Suuret hankkeet saattavat kuitenkin ajaa vain joidenkin etuja.

17. Vantaan on itse tuettava vuokra-asuntotuotantoa, jotta nuorilla on mahdollisuus löytää kohtuuhintainen asunto kotikaupungistaan:
Vantaan on jatkossakin tuettava vuokra-asuntotuotantoa, koska kohtuuhintainen asunto pitää olla.

Nyt vuokra-asuntotuotantoa on ollut liian vähän ja hinnat ovat nousseet. Kohtuuhintaisia asuntoja on oltava aina. Vantaalla rakennettiin kuitenkin viime vuonna ennätysmäärä asuntoja. Ongelmat eivät ainakaan vielä ole menneet samanlaisiksi kuin Helsingissä.

18. Puolueet ovat sopineet, että Vantaan veroprosentti on 19 ainakin vuoden 2013 loppuun saakka. Nykyisestä taloustilanteesta johtuen sitä on nostettava heti, että nykyisen tasoiset palvelut voidaan turvata:
Velkaakin on niin paljon. Palveluita voidaan tehdä kustannustehokkaammin, mutta säästäminen ei riitä, eikä sitä voida tehdä tärkeimmistä palveluista.

19. Vantaan tulee säilyä itsenäisenä ja torjua kaikki yritykset kuntaliitoksista esimerkiksi Helsingin tai muiden kuntien kanssa:
Yhteinen metropolihallinto olisi monella tavalla hyvä. Varsinkin siksi, koska Vantaa on jäänyt pääkaupunkiseudun dynamiikassa jonkinlaiseksi halvaksi hautomoksi.

Metropolihallinnon myötä lähidemokratiaa olisi vahvistettava.

Vantaa voi säilyttää itsenäisyytensä silloinkin monella tavalla.

20. Uusien alueiden rakentamisen sijasta Vantaan on sijoitettava lisää rahaa ja palveluita vanhojen lähiöiden slummiutumisen torjuntaan:
Slummiutumisen torjunta on hiukan kyseenalaista. Sen sijaan perusparantamista on tehtävä jatkuvasti. Tässäkin kerrostalossa on vain kaksinkertaiset ikkunat, ja se vie energiaa. Palveluiden sijoittamista voidaan tehdä jonkin verran. Palveluita voidaan keskittää juurikin sellaisille alueille, joissa on paljon ihmisiä, eli myös slummimaisemmille alueille.

Näille vanhoille alueille voidaan myös tehdä täydennysrakentamista joissakin tapauksissa.

Uusien hienojen alueiden sijasta tasapuolinen rakentaminen olisi parempi. Uuden rakentamisen tulisi olla energiatehokasta ja modernia, sekä käytännöllistä.