Vaalikone 2012

Vantaa

Vastausten esikatselu

<< Takaisin

Roni Kantola Piraattipuolue

  • Ehdokkaan vastaus

1. Terveys vauvasta vaariin

1. Lähiterveysasemia voidaan lakkauttaa, mikäli se takaa palvelutason säilymisen jäljellejäävillä asemilla.

Ehdokkaan kommentti

Vantaalla on nyt seitsemän terveysasemaa, ja ne ovat melko suurissa asutuskeskuksissa. Martinlaakson ja Myyrmäen terveysasemat ovat melko lähellä toisiaan, mutta esim. Katriinan terveysaseman palvelut siirrettiin jo Martinlaaksoon. Lisäksi on kaksi sairaalaa.

Yksi osa palvelutasoa on saavutettavuus. Sitä ei siis voida taata, jos palvelut ovat kaukana.

Vantaa on myös tunnettu suhteellisen toimivasta kustannustehokkaasta terveydenhuollostaan, ja OECD:n mukaan Suomessa terveydenhuolto on maailman tehokkainta.

Erikoissairaanhoitoa voidaan kuitenkin keskittää esim. kolmeen suurempaan keskukseen.

2. Vanhuksilla on oltava lasten päivähoitoon rinnastettava ehdoton oikeus hoitopaikkaan.

Ehdokkaan kommentti

Jos vanhus todella tarvitsee hoitopaikkaan, niin kyllä. Johonkin on kuitenkin vedettävä rajoja. Vanhuuskin voi olla ilman varsinaisia sairauksia jossakin kohdassa jo tarpeeksi vakava "sairaus". Jonkinlaista osittaista hoitopaikkamaisuutta voitaisiin kehittää, ja sellaiseen voisi olla oikeus hieman samalla tavalla, kuin opiskelijalla on oikeus opiskelija-asuntoon, eli ei ehdoton ja ilmainen, tai varsinkaan ilmaisia, mutta ehkä kalliita palveluja saava. Vanhusten hyvinvointi voi kuitenkin kasvaa huomattavasti tietynlaisella keskittämisellä, jolloin he voisivat palkata yhdessä hoitajia ja voisivat viettää aikaa yhdessä.

3. Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia.

Ehdokkaan kommentti

Ulkoistaminen ei tuo aina säästöjä. Se voi kyllä tasata ruuhkahuippuja, mutta muuten kunnan tulisi pystyä hoitamaan terveyspalvelut. Yksityistäminen voi myös lisätä palveluvalikoimaa, mutta toisaalta ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa niiden suhteen. Jotkut osat terveyspalveluissa on helpommin yksityistettävissä kuin toiset. Palvelutaso ei saa kuitenkaan laskea ja hinnat nousta. Tätä ei voida taata kunnolla, jos yksityistämistä jatketaan liian pitkälle.

Yksityisiä terveyspalveluja on joka tapauksessa ja niin on hyväkin. Yritysten tehtävänä on kuitenkin tehdä voittoa, eikä se sovi laajamittaisesti terveyspalveluihin.

4. Terveyskeskusmaksuja voidaan kunnassani korottaa.

Ehdokkaan kommentti

Terveyskeskusmaksut on hyvä pitää pieninä. Pieni korotus voi kuitenkin auttaa paljon, jos rahoja ei saada muualta. Näin ei kuitenkaan pitäisi olla. Terveysasiat ovat sellaisia, jotka koskettavat kaikkia ihmisiä, ja joitakin melko satunnaisesti. On siis hyvä, että usein terveyspalveluita käyttävät eivät joudu aina maksaa samaa summaa joka kerta.

5. Jos kotikuntasi saisi suuren rahalahjoituksen peruspalveluiden kehittämiseen, mihin seuraavista raha tulisi ensi sijassa kohdentaa. Valitse kaksi vaihtoehtoa.

Ehdokkaan kommentti

Riippuu rahalahjoituksen määrästä. Jos se olisi hyvin suuri, sen voisi jakaa pidemmälle ajalle. Jos se olisi vain keskimääräisen suuri, niin sen voisi investoida johonkin yksittäiseenkin asiaan.

Sosiaali- ja terveystoimen palveluihin, kuten perhepalveluihin. Erikoissairaanhoito on kallista, mutta sitäkin tärkeämpää. Raha voitaisiin tietenkin kohdentaa myös koulujen kehittämiseen. Kehittämisestähän nyt puhuttiin, ei sinänsä ylläpitämisestä. Sosiaalitoimessa ja erikoissairaanhoidossa on ainakin kehittämistä ihan jo asiakkaiden elämän helpottamisen kannalta.

  • Ehdokkaan vastaus

2. Välittävä kunta

1. Koulutoimessa pitäisi säästää mieluummin opetuksesta kuin lakkauttaa kouluja.

Ehdokkaan kommentti

Opetuksessa voidaan säästää joissakin kohdissa, mutta ei itse sisällössä. Kouluja Vantaalla on vielä melko paljon ja lähellä verrattuna maaseutuun, mutta niitäkään ei luultavasti oikein kannata lakkauttaa. Ainakin ala-asteen olisi hyvä olla kävelymatkan päässä. Muutoin kouluja voidaan ehkä lakkauttaa, varsinkin, jos ne ovat toistensa vieressä.

Yksi ratkaisu voisi jopa olla etäopetus, joten kouluja voitaisiin lakkauttaa, tai opetusta vähentää siellä mutta lisätä muualle. Näin tehdään jossakin päin maailmaa.

Kysymyksessä asetetaan nämä asiat turhaan vastakkain.

Opetuksesta voitaisiin säästää, jos kaikki olisivat valmiita yksityisopetukseen koulun säästämiseksi. Tällaisia tapauksia tuskin on olemassakaan.

Viime kädessä kuitenkin koulumatkan ei luulisi Vantaalla kasvavan liian suureksi. Alakouluikäiselle kaupungissa liikkuminen voi olla kuitenkin vaarallista. Koulun lakkauttamisen seuraukset koulumatkaan tulisi siis huomioida. Koulujen säilyttäminen esim. nostalgiasyistä ei ole kuitenkaan aivan yhtä perusteltua, vaikka tärkeää sellainenkin.

2. Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita pakolaisia.

Ehdokkaan kommentti

Tietenkin. Lisäksi yhden niuhottaminen voi siirtyä muihinkin, jolloin alueet voivat eriarvoistua vaarallisestikin.

3. Jos toinen vanhemmista on kotona, perheen oikeutta saada lapsi kunnalliseen päivähoitoon tulee rajoittaa.

Ehdokkaan kommentti

Lapselle voi olla hyväksi olla päiväkodissa. Päinvastaistakin tietoa toki on, ja kotihoitoonkin on hyvä kannustaa. Rajoittaminen voi olla pienimuotoista. Perhetilanne voi kuitenkin olla sellainen, että jos päivähoitoon ylipäätään halutaan, siihen on ehkäpä jokin painava syy.

4. Lasten ja nuorten syrjäytymiseen on kiinnitetty kunnassani aivan liian vähän huomiota.

Ehdokkaan kommentti

Syrjäytymisen torjuminen on hankalaa, ja ehkä siksikin se jätetään helposti vähemmänne huomiolle. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on kehitettävää, samoin kouluissa, mutta myös väestörakenteen alueelliset erot ja mm. syrjäytymisen "periytyvyys" vaikuttavat syrjäytymiseen. Tällainen eriytyminen ei saa kasvaa. Vanhempien ongelmat, alueiden turvattomuus ja nuorten työttömyys ovat syrjäyttäviä tekijöitä. Lisäksi osallistumista ja osallisuudentunnetta voitaisiin lisätä paljonkin jopa uusinkin keinoin.

5. Sosiaalihuollon tuensaajaksi pääsee nykyisin liian helposti.

Ehdokkaan kommentti

Tukipolitiikkaa olisi hyvä selkeyttää ja tehdä oikeudenmukaisemmaksi mm. perustulolla. Sosiaalihuollon tuensaajat voivat olla eriarvoisessa asemassa niihin, jotka eivät tukea saa tai hae, mutta myös itseensä, koska tukia voi olla vaikea saada. Sosiaalihuollon tuki on tavallaan oireiden hoitamista, kallista jälkihoito. Siinä mielessä tuensaajaksi joutuu liian helposti. Tasaisempi hyvinvointi olisi parempi, kuin lukemattomat ja hankalat tuet. Sosiaalihuoltolaki sinänsä koskee ennaltaehkäisemistäkin, mutta enemmänkin vain paperilla.

Sosiaalihuolto toiminnallisena sen sijaan on usein liian vähäistä.

Kokonaisvaltainen tarpeen arviointi on hyvä asia, muttei ehkä kovin tehokas. Erityisryhmille on hyvä olla omiakin tukiaan ja palveluitaan, mutta muuten ehkä kevyemmillä perusteilla voitaisiin antaa pienempiä tukia.

Kannatan helppoutta, mutta on huomioitava, että se ei ole sama asia kuin perusteeton. "Perusteetonkaan" ei ole suoranaisesti perusteetonta, koska kaikkien on tultava jotenkin toimeen.

  • Ehdokkaan vastaus

3. Toimiva kotiseutu

1. Vantaan pitää jatkossakin tarjota tontteja jonon ohi kaupungille tärkeille henkilöille.

Ehdokkaan kommentti

Täysin eri mieltä, jos tällä tarkoitetaan esim. poliitikkoja.

Lapsiperheiden suosiminen pisteytyksessä ei ole kuitenkaan erityisen ongelmallinen, koska tontteja myydään toisillakin tavoilla, ja koska tapa voidaan perustella lapsiperheiden vaikeuksilla ja muilla sosiaalisilla asioilla.

Suosimista on tehty varallisuudenkin perusteella. Vantaa tosiaan tarvitsee varakkaampia veronmaksajia, mutta tällaiseen ei tarvitse ryhtyä.

2. Julkisilla paikoilla olevissa roska-astioissa tulee olla kotikunnassani mahdollisuus jätteiden lajitteluun.

Ehdokkaan kommentti

Riippuu tietenkin vähän kannattavuudesta, mutta roskia olisi hyvä lajitella heti.

3. Kotikuntani on laitettava lisää rahaa teiden kunnossapitoon.

Ehdokkaan kommentti

Tällä hetkellä ei ehkä, mutta kunnossapitoa joudutaan kuitenkin luultavasti jatkamaan iät ja ajat. Tällä hetkellä tiet ovat suhteellisen hyvässä kunnossa, eikä kunnossapitoon tarvitse laittaa lisää rahaa. Muut tiehankkeet voivat olla tärkeitä, mutta esim. Kehkä III on hieman raskas eikä suoraan Vantaata hyödyttävä. Toisaalta rakentaa kannattaa silloin, kun se on halvempaa, eli usein silloin, kun menee muuten huonosti.

4. Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan kunnassani joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja.

Ehdokkaan kommentti

On melko selvää, että suojeltujen kohteiden Mätäojansuon luontoarvoista ei voi joustaa.

Lähimetsien ja muun luonnon perinteisistä määrällisistä luontoarvoista voidaan joustaa Vantaalla, mutta ei aina ja liikaa. On muistettava, että virkistyskäytön kannalta tärkeät alueet ovat kansantalouden kannalta tärkeitä, mutta myös, että nämä alueet ovat usein omalaatuisia, eivätkä kerran tuhouduttuaan palaudu. Myös muutamia suurempia metsiä on säilytettävä.

Joustaminen mm. päästötavoitteissa hetkeksi voi olla hyväksyttävää, jos sillä hyödyllä saataisiin rakennemuutoksia ympäristöystävällisempään yhteiskuntaan. Ihmisten hyvinvointi on myös yhteydessä ympäristöön. Tietämättömyys ja huono-osaisuus lisää välinpitämättömyyttä luonnostakin. Täten työpaikkojen lisääminen saattaisi jopa auttaa. Toisaalta haitallinen kulutuskin voi kasvaa.

Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on ehkä pakko joustaa hieman, mutta ei työpaikkojen lisäämisen takia. Ympäristön puhtaudesta ei voida joustaa varsinkaan kemikaalien osalta.

Muutama menetetty työpaikka voi olla voitettua tulevaisuutta. Lisäksi työpaikkojen negatiivinen ja jopa positiivinen merkittävyys on ihmisen elämään liian dramaattinen, ja esim. tulevaisuudessa koneet voivat tehdä saman työn energia- ja ympäristötehokkaammin, jolloin menetettyjä työpaikkoja tulee kompensoida ihmisille esim. suurempina tukina, palveluina tai muuten hyvinvointia lisäten, unohtamatta ympäristöä.

Ihmisen rakentamista ympäristöarvoista voidaan joustaa, kuten esim. pelloista, vaikka toisaalta niityt ovatkin tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Samoin puistojen ja ympäristön ei tarvitse olla niin hoidettua ja se voidaan tehdä jopa yhteisöllisemmin ja ilmaiseksi. Tällöin jopa viedään työpaikkoja, lisäksi jos yritykset haluavat siistin ympäristön. Tällöin voidaan ehkä joustaa positiivisesti. Puistomaisuus luo työpaikkoja myös mm. vihertyöntekijöille ja toisaalta taannuttaa luonnonvaraisempaa luontoa.

5. Kiinteistöveroa on varaa korottaa kotikunnassani.

Ehdokkaan kommentti

Kiinteistövero kannustaa rakentamaan ja ehkä tuottamaankin. Asuntopulan takia rakentamattomat maat tarvitaan käyttöön. Kiinteistöveron nostamalla ei ole kuitenkaan erityisen perusteltua vain havitella rikkaita ihmisiä tai tuottavia yrityksiä. Sitä voidaan kuitenkin korottaa ainakin jonkin verran talousongelmienkin vuoksi. Vantaalla se on kuitenkin jo suhteellisen suuri, eikä ilmeisesti ole kuitenkaan houkutellut rakentamaan erityisen toimivasti, vaikka Vantaa onkin suurimpia kasvukuntia.

Kiinteistövero voi tietenkin olla niille hankala, joilla ei ole kunnollisia tuloja. Sitä ei tarvitse maksaa myöskään metsästä, mutta entä jos tahtoo metsittää tonttinsa?

  • Ehdokkaan vastaus

4. Minun kaupunkini

1. Pääkaupunkiseudulla tulisi ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Ruuhkamaksut näyttäisivät toimivan ja tuovan tuloja ja etuja autoilijoillekin, kun tarkastellaan kokonaisuutta.

Ruuhkamaksujen optimaalinen toimivuus on kuitenkin hieman kyseenalaista, mutta joitakin keinoja on olemassa, ja niitä voidaan tutkia. Tietoturva ja varsinkin järjestelmän kustannustehokkuus ovat tärkeitä. Ruuhkamaksujen täytyy olla myös hyvin helppokäyttöiset ja kohtuulliset, vaikka ihmisen suuntaaminen autottomuuteen olisikin tärkeää.

Silti varsinaista ruuhkaa on Vantaalla yleensä vain joissakin osissa. Autoihin liittyen peritään muitakin veroja ja maksuja. Ruuhkamaksu toisi tähän alueellista satunnaisuutta, mikä ei olisi välttämättä hyvä. Joissakin paikoissa ruuhkat ovat kuitenkin ilmeisiä, ja jotakin olisi hyvä tehdä - mieluummin jotakin muuta kuin teiden rakentamista.

Autottomuuskin on monesti yllättävän vaikeaa, joten sitäkin tulisi kehittää samalla, esim. ruuhkamaksujen tuloilla. Näin voitaisiin helpottaa niiden arkea, joille ruuhkamaksut olisivat kenties liikaa, tai jotka pystyvät itse rajoittamaan toimintaansa.

2. Joukkoliikenteen kustannukset pitää rahoittaa mieluummin korottamalla veroja kuin matkalippujen hintoja.

Ehdokkaan kommentti

Joukkoliikenne voisi olla jopa maksutonta, mutta kasvihuonekaasuvaikutusten takia hintaa voisi olla jonkin verran. Hinta jää kuitenkin paikkakilometreittäin pienemmäksi kuin mitä nykyiset lippujen hinnat ovat, vaikka otettaisiin liikennöintikorvaukset ja yleiskustannukset mukaan. Matkustajat maksavat siis myös tyhjistä paikoista. Voisin kuitenkin ehdottaa esim. yhden euron hintaista lippua kaikkialle ja kaikille lähivyöhykkeille. Alennusryhmiä voisi tietenkin olla, ja matkakorttien automaattisuus antaa pohjan sentin vääntämiselle, mutta tämä selkeys voisi olla tärkeämpää. HSL:n bussien paikkakilometrikustannus vuonna 2010 ja 2011 oli 0,05 €.

Laskelmieni mukaan bussien hiilidioksipäästöjen taloudelliset haittavaikutukset voisivat olla kuitenkin 10 km matkaa kohti n. 70 senttiä. (Perustuu E3:n raporttiin "Climate Risks and Carbon Prices: Revising the Social Cost of Car"). Päästöoikeuksiakin myydään kuitenkin huomattavasti halvemmalla, joten tämä ei olisi reilua, nimittäin vastaava hinta olisi jopa alle sentin / 10 km.

Joka tapauksessa kustannukset voitaisiin rahoittaa mieluummin verotuloista, varsinkin kustannusten nousut.

Vantaan sisäisten matkojen lipputulot olivat vain 10 milj. euroa. Tämän summan siirtäminen veroihin olisi hieman yli 4 euroa / asukas / kk. Ilmaisesta liikenteestä voisi tulla hyvin monenlaisia hyötyjä. Käyttöastetta tulisi muutenkin lisätä, eivätkä ajallisten piikkien pitäisi olla ongelma. Vantaa voi halutessaan tehdä tällaisenkin päätöksen kilpailullisen asemansa parantamiseen. Yhtenäinen metropoliyhteistyötä ja hallintoa tulee kehittää entisestään, mutta sen tulee olla myös joustavaa ja alueellisia eroja katsoen oikeudenmukaista.

3. Kunnassani on valittava kunnanosavaltuustoja, jotta asukkaat saisivat paremmin äänensä kuuluviin.

Ehdokkaan kommentti

Lähidemokratia voi olla monenlaista.

Myös muita keinoja äänen kuuluviin tuomiselle on annettava. Kunnanosavaltuustoissa on ongelmana se, että ne saattavat lisätä hallinnon kustannuksia, ja ne voivat harjoittaa mm. not-in-my-backyard-politiikkaa, jolloin jotkut asiat saattavat huonoiksi, koska muutoksia ei haluta, tai jos halutaan toimia erityisen syrjivästi ja aluepuolueellisesti. Samoin valtuustoihin pääsisivät tai osallistuisivat aktiivisimmat, kun taas laajempi lähidemokratia olisi avoimempaa ja helpompaa.

Kunnanosan tuntevat kuitenkin parhaiten sen asukkaat, ja usein alueet ovatkin melko erillisiä. Niissä saattaa olla hyvä yhteisymmärryskin joistakin asioista.

Vantaa on jakaantunut Itä- ja Länsi-Vantaaseen. En kuitenkaan jakaisi Vantaata kuitenkaan kahteen niin suureen osaan. Kaupunginosayhdistyksiä on olemassa, ja niiden toiminta on tärkeää. Deliberatiivista demokratiaa voidaan lisätä, mutta se ei riitä.

Tarvitaan aivan uudenlaisia suoran demokratian keinoja. Ympäristön reaaliaikaisempi muokkaaminen, yhteisen käytön joustavampi jakaminen, ehdotusten näkyvyys, paikkatietopohjainen sähköinen helppokäyttöinen järjestelmä, äänestykset ja uudenlaiset sosiaaliset ja palvelulliset sovellukset ovat tärkeitä kehittämiskohteita.

4. Joukkoliikenteen lipunhintoja pitää laskea kotikunnassani

Ehdokkaan kommentti

Edullinen joukkoliikene on hyödyllistä varsinkin huono-osaisille, mutta jo sitä kautta vähentää esim. syrjäytymisen aiheuttamia kustannuksia ja yleinen liikkuvuus lisää tuottavaisuuttakin.

Tällä hetkellä Vantaan ja seutuliikenteen liput ovat suhteellisen halpoja varsinkin matkakortilla kautena, mutta paremminkin voisi olla.

Joukkoliikenne voisi olla jopa maksutonta, mutta kasvihuonekaasuvaikutusten takia hintaa voisi olla jonkin verran. Hinta jää kuitenkin paikkakilometreittäin pienemmäksi kuin mitä nykyiset lippujen hinnat ovat, vaikka otettaisiin liikennöintikorvaukset ja yleiskustannukset mukaan. Matkustajat maksavat siis myös tyhjistä paikoista. Voisin kuitenkin ehdottaa esim. yhden euron hintaista lippua kaikkialle ja kaikille lähivyöhykkeille. Alennusryhmiä voisi tietenkin olla, ja matkakorttien automaattisuus antaa pohjan sentin vääntämiselle, mutta tämä selkeys voisi olla tärkeämpää. HSL:n bussien paikkakilometrikustannus vuonna 2010 ja 2011 oli 0,05 €.

Laskelmieni mukaan bussien hiilidioksipäästöjen taloudelliset haittavaikutukset voisivat olla kuitenkin 10 km matkaa kohti n. 70 senttiä. (Perustuu E3:n raporttiin "Climate Risks and Carbon Prices: Revising the Social Cost of Car"). Päästöoikeuksiakin myydään kuitenkin huomattavasti halvemmalla, joten tämä ei olisi reilua, nimittäin vastaava hinta olisi jopa alle sentin / 10 km.

Joka tapauksessa kustannukset voitaisiin rahoittaa mieluummin verotuloista, varsinkin kustannusten nousut.

Vantaan sisäisten matkojen lipputulot olivat vain 10 milj. euroa. Tämän summan siirtäminen veroihin olisi hieman yli 4 euroa / asukas / kk. Ilmaisesta liikenteestä voisi tulla hyvin monenlaisia hyötyjä. Käyttöastetta tulisi muutenkin lisätä, eivätkä ajallisten piikkien pitäisi olla ongelma. Vantaa voi halutessaan tehdä tällaisenkin päätöksen kilpailullisen asemansa parantamiseen. Yhtenäinen metropoliyhteistyötä ja hallintoa tulee kehittää entisestään, mutta sen tulee olla myös joustavaa ja alueellisia eroja katsoen oikeudenmukaista.

Sen sijaan koko pääkaupunkiseudun lipputulojen siirtäminen veroihin olisi lisäverotaakkana esim. 15 €/asukas/kk, näin hyvin yksinkertaistetuna.

5. Pyöräteitä pitää kunnassani lisätä, vaikka se tapahtuisi autoilijoiden kustannuksella.

Ehdokkaan kommentti

Vantaan pyörätiet ovat suhteellisen toimivia, ja autokaistoillakin voi pyöräillä. Käytännössä pyörätiet ovat paljolti sama asia kuin kävelytiet. Joissakin paikoissa niitä tarvitaan lisää. Tikkurilan autoton vyöhyke ainakin toimii, mutta toisaalta ei ehkä pyörätienä.

Itse pyöräilykaistoja voi olla joissakin paikoissa, ja ne kyllä voivat hieman hidastaa autoilijoita. Samoin joitakin liityntäratkaisuja voidaan tehdä. Tärkeintä olisi kuitenkin pikapyöräilyreittien ja kävelytieverkoston pitäminen tarpeeksi laajana. Muuten infrastruktuuriratkaisuja voidaan tehdä mieluiten vain muun rakentamisen yhteydessä. Autojen liikkumisen pieni hidastuvuus voidaan kestää. Suurempi osa matkoista mennään kävellen tai pyörällä kuin autolla.

6. Minkä seuraavista sijoittaisit mieluiten oman kotisi välittömään läheisyyteen? Valitse yksi vaihtoehto.

Ehdokkaan kommentti

Jokainen voisi toimia. Ajatellen alueen tarpeita voisi ongelmanuorten hoitokoti tai päihtyneiden katkaisuasema olla ehkä olennaisimpia. Täällä on paljon nuoria ja päihtyneitä. Toisaalta tulisiko niitä lisää? No, sillä tuskin olisi niin suurta merkitystä kuin hyödystä alueelle. Asunnottomia ei täällä Koivukylässä ehkä ole. Maahanmuuttajia on paljon, joten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta en haluaisi liiallisen keskittymisen vuoksi. Huumeruiskujen vaihtopiste saattaisi tehdä alueesta entistä ongelmallisen ongelmakeskittymän. Huumeruiskujen vaihtopiste olisi ehkä parempi sellaisella alueella, jolla ei olisi niin paljon yhteyksiä siellä asuviin huumeidenkäyttäjiin. Jos minulla olisi perhe, voisin ehkä valita toisinkin. Kaikki kuitenkin kävisivät. Valitsen kuitennkin nyt ongelmanuorten hoitokodin, koska olisin ehkä kiinnostunut sen toimintaan osallistumisesta. Vaikka Koivukylässä nuorten suuri määrä on tuntunut jopa ongelmalta joskus, tällainen ei toisi niitä erityisemmin lisää, mutta auttaisi paikallisiakin.

  • Ehdokkaan vastaus

5. Huomisen kunta

1. Vantaan tulee pysyä itsenäisenä.

Ehdokkaan kommentti

Kyllä ja ei. Kannatan siis tiiviimpää metropolihallintoa, mutta jonkinlaista itsenäisyyttä olisi hyvä olla. Paikallinen tuntemus, identiteetti ja hyvin toimivat asiat puhuvat jonkinlaisen itsenäisyyden puolesta. Samoin etenkin tietynasteisen monimuotoisuuden luominen sekä lähidemokratian käyttäminen vaatii myös pienempiä ja toisistaan eroavia yksiköitä. Vantaa tulee siis pysyä jossakin määrin itsenäisenä. Vantaalla on tosiaan monia hyviä puolia muihin verrattuna. Vantaalla on kuitenkin velkaa paljon, ja se on ajautunut pääkaupunkiseudun dynamiikassa tietynlaiseen taloudellisesti huonoon, mutta kokonaisuuden kannalta tärkeään asemaan, ja hyödyt ja haitat pitäisi jakaa.

2. Pääkaupunkiseutu tarvitsee yhteisen metropolialuehallinnon.

Ehdokkaan kommentti

Metropolihallinnon kanssa tulee kuitenkin olla varovainen. Sen tulee lisätä lähidemokratiaa, eli pienempien osien joustavampaa hallintoa. Siitä tulee kustannussäästöjä, mutta niitä voi aina saada pienemmäksi. Vantaan kustannustehokas terveydenhuolto olisi hyvä malli, ja toisaalta Helsingin raskas hallinto ei. Ongelmana voisi olla valtuutettujen etääntyminen asukkaista. Tämä voisi aiheutua ihan vain siitäkin, että valtuustoon olisi vaikeampi päästä. Kilpailu olisi kovempaa, ja ehkä vain tietynlaiset poliitikot pärjäisivät tällaisessa.

Metropolialuehallinto voisi kuitenkin olla kevyt, ja edustajat voitaisiin valita paikallisemmin.

Talous olisi kestävämpää, tasapainotetumpaa, kaavoitus suunnitelmallisempaa, mutta myös nopeampaa. Turhan kilpailun vähentäminen poistaisi monia ongelmakohtia.

Vantaata ei tultaisi rakentamaan täyteen Helsingin mallin mukaan, mutta jos rakentamista tiivistetään ja helpotetaan sejö suunnitellaan paremmin liikenteen kannalta, jää tilaa myös virkistysmetsille ja omakotitaloalueille.

Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja saataisiin paremmin, jos kunnat yhdistettäisiin. Niistä on nyt ollut pulaa, ja hinnat nousevat liian korkealle.

3. Vantaan tulee lyhentää velkaansa vaikka se tietäisi palveluiden heikkenemistä.

Ehdokkaan kommentti

Mistä tahansa ei voida lyhentää. Velkaa on pakko lyhentää vähitellen. Peruspalvelut kuten sosiaali- ja terveyspalvelut ja koulutus ovat asioita, joista ei kannata tulevaisuudenkaan kannalta säästää. Kulutuksesta ja monesta turhasta asiasta voidaan aina säästää ja verojakin voidaan korottaa. Velka voitaisiin tietenkin jopa jättää tälle mallille, jos liittyminen muihin pääkaupunkiseudun kuntiin tapahtuisi, koska osa ongelmista johtuu juurikin alueiden dynamiikasta.

Velkaa täytyy kuitenkin aina välttää ja yritän löytää järkeviä säästökohteita ja tulonlähteitä mahdollimman paljon prioritaristisen periaatteen mukaan, eli yhteisen hyödyn lisäksi on aina ajateltava huonompiosasia.

Samoin juuri näistä palveluista säästäminen tulee kalliimmaksi pidemmällä aikavälillä, kuten on huomattu.

Palveluita VOI kuitenkin heikentää, mutta pienimmän haitan mukaan.

4. Vantaan tulee rajoittaa asukasluvun kasvua palvelutason turvaamiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Vantaa on tärkeimpiä kasvukuntia Suomessa. Se ei voi laittaa rajoja kiinni. Asukasluvun kasvua voidaan rajoittaa kuitenkin joillakin keinoilla. Kasvua tarvitaan tietenkin jonkin verran. Asukasluvun kasvun rajoittaminen voisi myös vähentää haitallista kaupungistumista, mutta on siinä monia hyötyjäkin. Väestönkasvu hyödyttää Vantaata monessa mielessä. Palvelutason turvaaminen ei liene erityisen vaikeaa. Sitä kasvatetaan ja ylläpidetään koko ajan luonnollisesti, mutta velan ja taantuman vuoksi investoiminen on vaikeaa. Ehkä ongelmallisempaa on asuntojen hinnat. On melko tärkeää palvelua, että uusia asuntoja rakennetaan. Tavoitteista on kuitenkin jääty, vaikka kymmenen vuoden ennuste ja tavoite on 20000 asuntoa.

Asukasluvun kasvua ei voi kuitenkaan rajoittaa ongelmitta. Taloustilanteen huomioon ottaen sitä on kuitenkin ehkä pakko tehdä. Yksi keino voisi olla jopa kunnallisveron korottaminen.

5. Jos kuntani olisi lähitulevaisuudessa lähdössä kuntaliitokseen, asiasta tulisi järjestää kunnassani neuvoa-antava kansanäänestys.

6. Äänioikeusikäraja pitää laskea kuntavaaleissa 16 vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

16-vuotiailla on tietoa, vaikkei ehkä elämänkokemusta. Heillä on ehkä liikaakin varmuutta asioista, mutta niin on monilla muillakin, kuten vaikkapa joillakuilla konservatiivisemmilla vanhuksilla. Nuoret ovat tutkitusti luovempia. Nuoret ovat hyvä lisä, koska tarvitsemme monipuolisuutta. Jotkut nuoret voivat äänestää populistisemmin. Äänestysprosentti ei jää kuitenkaan erityisen pieneksi, ja aktivoimisella on monia hyviä vaikutuksia nuorten ja varmasti muidenkin elämään.

7. Mitä seuraavista keinoista kunnassasi tulee ensisijaisesti käyttää kunnan menojen ja tulojen tasapainottamiseksi? Valitse kaksi tärkeintä keinoa.

Ehdokkaan kommentti

Ei ainakaan velkaa. Ei mieluusti karsittava palveluja.

Kunnan omaisuuden myyminen voi olla pidemmällä aikavälillä huono asia. Lisäksi Vantaa on nimenomaan esim. ostanut maita.

Palvelumaksut ovat hieman sama asia kuin verot, mutta ne ovat tasaveron tai itse asiassa köyhemmille huonomman veron asemassa. Siksi mieluummin verojen korotus. Kunnan yritystoimintaa ja elinkeinoja on kehitettävä ennakkoluulottomasti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että mihin tahansa yritysten painostukseen ei tarvitse suostua, vaan esim. kokonaistoimivuutta ja yhteistyötä lisätään.

8. Hyvätuloisimpien maksuja kuntapalveluista pitää korottaa.

Ehdokkaan kommentti

Kuntapalvelut tosiaan voivat olla köyhemmille hankalia, ja suhteellisesti paljon rasittavampia. Yksittäismaksut palveluista ovat kuitenkin usein niiden toimivuutta, liikkuvuutta, helppoutta ym. häiritseviä. Mieluummin hyvätuloisten verojen korostusta. Ehkä joissakin palveluissa maksuja voidaan korottaa, mutta harvemmin. Järjestelmä voisi myös olla hankala ja ärsyttävä.

9. Kansanedustajien ei pidä asettua ehdolle kuntavaaleissa.

Ehdokkaan kommentti

Kunnan asioita voi usein hoitaa ohessakin. Se ei ole ehkä kaikilta kannoilta optimaalisinta, ja se voi lisätä politiikan etääntymistä, mutta kansanedustajilla on tärkeä yhteys kumminkin päin. Ministereiden ei pidä asettua ehdolle kuntavaaleissa kuitenkaan.

10. Yhdistyvien kuntien työntekijöille säädetty viiden vuoden irtisanomissuoja on liian pitkä.

Ehdokkaan kommentti

Irtisanomissuoja luo toki hyvää mieltä ja voi auttaa kuntien yhdistymisessä, mutta se ei välttämättä ole tehokasta. Se voi jopa haitata kuntien yhdistymistä, koska on luonteeltaan protektionistinen ja siten yhdistymistä vastustava, ja päällekkäisyys jatkuu kuntien yhdistämisenkin jälkeen. Toisaalta jonkinlainen suoja on hyvä olla. Viisi vuotta on hyvin pitkä aika.

11. Kunnan omia työntekijöitä ei pidä valita kunnanhallituksen jäseniksi.

Ehdokkaan kommentti

Kunnan viranhaltijat eivät voi olla kunnanhallituksen jäseninä, koska he pääsisivät päättämään asioista moneen kertaan. Valtuustoon on kuitenkin ehkä hyvä saada kunnan työntekijöitä.

  • Ehdokkaan vastaus

6. Ihminen

1. Oletetaan, että kuntasi talous olisi kuralla. Teidän on pakko säästää. Nyt vastakkain ovat vanhukset ja lapset. Mitä teet?

Ehdokkaan kommentti

Vanhuksilla on keskimäärin lapsia paremmat mahdollisuudet vaikuttaa asioihinsa. Heillä on myös enemmän tuloja ja omaisuutta. Palveluista leikkaaminen ei välttämättä suoranaisesti lopettaisi niitä. Tietenkin pyrkisin tasapuolisuuteenkin, mutta menin nyt vähän kysymyksen kärjistävän luonteen mukaan. Lapsilta ei voi myöskään leikata paljon. Tietenkin lapsissa on myös tulevaisuus. Toisaalta lapset ovat terveempiä, mutta toisaalta tarvitsevat myös enemmän monia asioita. Jos vanhuksilta kysyttäisiin jossakin tilanteessa, he varmaan auttaisivat ennemmin lasta. Vanhusten suuri määrä ja syrjäytyminen ovat kuitenkin saaneet heidän aseman myös erityisen huolestuttavaksi.

2. Oletetaan, että kuntasi historiallinen rakennus olisi päässyt huonoon kuntoon. Rakennusta on vaadittu purettavaksi ja tontin käyttämistä hyödyllisemmin. Toisaalta rakennusta on vaadittu historiallisen merkittävyytensä takia kunnostettavaksi. Mitä teet?

Ehdokkaan kommentti

Kuntalaisten kuuleminen kertoo ehkä siitä, kumpi on arvokkaampaa ja olisiko heillä kunnostustahtoa. Historialliset rakennukset eivät ole aina erityisen arvokkaita. Lisäksi ne voidaan joskus jopa rakentaa uudestaan. Niillä on kuitenkin usein potentiaalista virkistyskäyttöä, joka tuntuu monen mielestä erityisen tärkeältä. Tontteja voi käyttää hyödyllisemmin ensin muualla. Jos rakennus on todellakin vain jonkin verran huonossa kunnossa, niin voidaan katsoa ensin kunnostettavuuden kustannuksia ja mahdollisia avustavia rahoittajia tai vaikkapa järjestöjä ylläpitämään ja kunnostamaan sitä ilmaiseksi. Jos rakennus on todella huonossa kunnossa, eikä aivan erityisen ainutlaatuinen, sen voi ehkä purkaakin melko suoraan. Kunnostus voi kuitenkin jopa johtaa taloudelliseen hyötyyn alkukustannustensa jälkeen. Historiallinen rakennus tulee kuitenkin dokumentoida hyvin.

3. Oletetaan, että kunnassasi suunniteltaisiin uutta asuinaluetta, johon halutaan sijoittaa maahanmuuttajia ja sosiaalisen tuen varassa eläviä pienituloisia rinnan hyvätuloisemman väestön kanssa. Tällä tavoin pyritään estämään kuntasi jakautuminen eriarvoistaviin alueisiin. Miten asennoidut?

Ehdokkaan kommentti

Rakentavuus maan perii.

Mahdolliset spontaanit ongelmat ovat luultavasti pieniä, mutta hyödyt sitäkin suurempia. Tutkimusten mukaan muuttaminen huonotuloisten alueelta vähemmän huonotuloisten alueelle voi lisätä hyvinvointia, vaikkei henkilön tulot kasvaisikaan. Kun taas rodullisesti moninaisemmilla alueilla ei ole tällaista negatiivista vaikutusta kuin köyhyydellä. ("Neighborhood Effects on the Long-Term Well-Being of Low-Income Adults" - Science 337(6101): 1505-1510).

Eli maahanmuuttajat eivät haittaa, mutta huonotuloisemmat hyötyvät.

Alueiden eriytymistä ei saa antaa tapahtua.

Minua kiinnostaisi myös nimenomaan kaikenlaiset uudet mahdollisuudet. Niitä on hyvin monia, joita ei vielä olla edes toteutettu kunnolla.

4. Politiikka ja elämä edellyttävät sosiaalisia taitoja. Tämä tarkoittaa kykyä tulla toimeen erilaisissa ryhmissä ja erilaisten ihmisten kesken. Luottamustehtävässä sinulta voidaan edellyttää myös ajatuksia ja perusteltuja kannanottoja usein varsin monimutkaisista asioista. Miten toimit?

Ehdokkaan kommentti

Olen myös hyvin sosiaalinen ja innovatiivinen ja ymmärrän ihmisiä hyvin. Myös "Olen sosiaalinen, mutta tiedän olevani parhaimmillani pienemmissä kokoonpanoissa, joissa asioihin voi paneutua syvällisemmin." kävisi hyvin, koska yhteistyö on usein hyvin hedelmällistä ja tuo aina jotakin uutta.

5. Työssä tulee usein eteen tilanteita, joissa joudut ratkaisemaan monimutkaisia asioita. Miten kuvaisit yleistä asennoitumistasi päätöstilanteissa?

Ehdokkaan kommentti

Hallitsen asiat ja lähestyn niitä sekä intuitiivisesti että tarkkuudella sen takia, koska ahdistun, jos en hallitse suuria ja pieniä asioita. Heh. Myös viimeinen kohta sopii hyvin, vaikka olenkin melko perfektionistinen. Rentoutta juuri jopa tarvitaan vaikeimpiin päätöksiin, koska asenteet vaikuttavat voimakkaammin jäykässä ilmapiirissä.

<< Takaisin