Pääkaupunkiseudun dynamiikka ei suosi Vantaata, vaikka Vantaalla onkin siinä tärkeä merkitys. Verotuksen kiristäminen ja jonkinasteinen omaisuuden myyminen ja joistakin palveluista säästäminen ja niiden tehostaminen ovat ensisijaisia kuitenkin, jos kuntaliitos ei toimi. Velkaa ei saisi ottaa lisää, eikä peruspalveluista säästää ihmisten kustannuksella. Nykyinen tilanne on kestämätön, ja se tarvitsee pysyvämpää muutosta.

Piraattipuolue ehdottaa metropolihallintoa. Tähän kuuluisi myös lähidemokratia, eli myös paikallisuus ja Vantaan identiteetti säilyisi ja kehittyisi.

Kumpaakin on tehtävä. Veroprosentin kasvattaminen tuskin haittaa Vantaan kilpailukykyä. Se on kuitenkin jo lähtökohtaisesti alhaisempi ja velkojen takia veroprosenttia on nostettava. Säästöjä on tehtävä mahdollisimman paljon, ja 40 miljoonaa on vielä mahdollinen, mutta tärkeimmistä toiminnoista ei voi säästää loputtomiin.

Kaikki vaihtoehdot ovat mahdollisia. Toimintojen voimakkaampaa yhdistämistä on kuitenkin tehtävä. Yhden kaupungin tavoitteeseen kuuluu uudenlaisen lähidemokratian kehittäminen. Tiiviimpi metropolihallinto tarvitaan joka tapauksessa.

Hitaiden ja huonojen päätösten välttämisessä yhteistyöelimet eivät oikein toimi. Metropolihallinnossa tarvitaan kuitenkin uudenlaisia menettelyjä, kuten lähidemokratiaa. Kaupunginosilla tulisi olla edelleen merkitystä, eikä politiikka saisi etääntyä.

Ulkoistaminen tulee kyseeseen, jos kunta ei jostakin syystä pysty tuottamaan näitä palveluita. Sen kuitenkin pitäisi pystyä. Jotakin joustovaraa ja varsinkin monipuolisuutta on kuitenkin hyvä olla. Yksityistäminen ylipäätään ei ole suoranaisesti hyvä tai huono asia. Sen voittoa tuottava luonne ei kuitenkaan sovi kunnan peruspalveluihin. Joihinkin se sen sijaan sopii melko hyvinkin. S ei kuitenkaan aina tehosta tuottamista ja säästä rahaa, varsinkaan jos lasketaan välilliset vaikutukset kustannuksiksi.

Kuitenkin juurikin rahan säästäminen ei ole toiminut monissakaan tapauksissa. Siksi on siis vastattava, että olen eri mieltä. Syyllinen siis, ennen kuin toisin todistetaan. Säästöt on aina osoitettava ja rakenteet perusteltava. Huono-osaisiin ulkoistaminen ei saisi vaikuttaa kovin syrjivästi.

Vastausvaihtoehdot eivät anna paljon mahdollisuuksia.

Hoitoon pääsyn kriteerejä ei voi oikein tiukentaa.

Vantaalla on nytkin keskittymistä terveysasemissa. Kaksi isoa täyden palvelun terveysasemaa voisikin toimia, varsinkin erikoissairaanhoidon osalta. Asemia ei saisi kuitenkaan ajaa alas. Läheisyys on osa niiden palveluita.

Terveysasioiden kanssa ei voida kuitenkaan pelleillä. Raha on otettava jopa muualta, jos muu ei auta.

Terveyskeskusmaksu toisaalta myös vähentää terveyskeskusten turhaa käyttämistä, mutta turhaa käyttöä tuskin on paljon.

Miljoonan euron kustannukset eivät ole suuret siihen verrattuna, mitä terveyskeskusmaksut voivat monille asiakkaille olla. Terveys on asia, jossa kaikkien olisi hyvä olla suhteellisen samalla viivalla. Maksut voisivat siis olla entistä pienemmät tai ainakin toistuessaan ilmaiset. Pienien maksujen kanssa pelaaminen voi kuitenkin olla jopa kalliimpaa kuin maksuttomuus. Asiaa on tutkittava, mutta kannatan kuitenkin edullisuutta ja jopa maksuttomuutta.

Koulutuksessa on niin sosiaalinen kuin ekonominenkin tulevaisuus. Kouluista voidaan säästää monista asioista, kuten ottamalla käyttöön avointa tietoa ja kenties lisäämällä itseopiskelua. Koulutuksen taso ja lasten hyvinvointi ei saa kuitenkaan kärsiä. Koulutuksen monipuolisuuskin on tärkeä asia. Koulumatkat varsinkaan alakouluissa eivät saa kasvaa liian suuriksi.

Kotihoidonlisää ei ole ehkä nyt varaa nostaa. Sitä voidaan jopa vähentää, mutta ei lakkauttaa kokonaan. Kotihoidon valitseminen kunnallisen päivähoidon sijasta on hyvä asia. Toisaalta kotihoidon tuki tulee Kelalta, ja se itsessään saattaa olla jo melko riittävä. Vanhemman on kuitenkin oltava kotona. Hoitovapaan aika on korvattu rahallisesti muissa pääkaupunkiseudun kunnissa, eikä sitä voi senkään takia lakkauttaa. Päivähoito on myös kotihoidon lisää kalliimpaa. Lapsiperheiden houkutteleminen Vantaalle on edelleen hyvä asia, vaikka Vantaalla onkin pienempi hyvätuloisten veropohja. Lapsiperheiden muuttaminen muualta Vantaalle sopivaan ympäristöön on kuitenkin hyvä asia.

Kasvisruoka voi olla myös halvempaa. Sitä voidaan lisätä jopa lihansyönnin kustannuksella. Tärkeintä on, että ruoka on terveellistä. Monipuolisuuden vuoksi voidaan kuitenkin ottaa myös lihaa ruokavalikoimaan, vaikka se onkin arveluttavaa. Ruoan monipuolisuus ei tarkoita kuitenkaan välttämättä päivittäisten vaihtoehtojen lisäämistä. Eettiseen, ekologiseen ja terveellisempään ruokaan voidaan siis siirtyä lisäämällä vaihtoehtojen kokonaismäärää pitkällä aikavälillä.

Luomu ei ole aina ekologisin vaihtoehto. Eettisesti ja ekologisesti tuotettuun ruokaan on kuitenkin vähitellen siirryttävä. Lisäksi lähiruokaa on hyvä suosia. Jos liha on ulkomaista, sen tuotantotavan tulisi olla hyvä.

Veronmaksajien houkuttaminen toimii jo yksityisellä tasolla. Kunnan tehtävänä on rakentaa monipuolisesti ja tukea myös halvempia vuokra-asuntoja. Polarisoituneeseen veronmaksajien houkuttelemiseen ei voida kuitenkaan ryhtyä. Uusien alueiden rakentaminen tulevaisuuden kaupungiksi on kuitenkin tärkeää.

Homekoulut ja välttämättömät peruskorjaukset ovat etusijalla. Terveys on niin tärkeä asia.

Vanhojen keskustojen kunnostaminen on tärkeää välttämättömien peruskorjausten muodossa. Muutoin voidaan ottaa käyttöön joukkovoima. Ihmiset ovat halukkaita kohentamaan ympäristöään.

Suuret liikenneinvestoinnit voisivat olla laman aikana kannattavia, koska työn tekeminen on halvempaa. Ne eivät kuitenkaan hyödytä asukkaita suoraan, ja jos ne maksavat itsensä takaisin, siihen kuluu aikaa.

Energiatehokkuuteen on kiinnitettävä huomio rakentamisessa koko ajan.

Vuokra-asuntoja tarvitaan lisää ja asuntojen hinnat ovat nousseet liikaa. Metropolihallito toisi tähän helpotusta. Samoin kerrostaloasumista on tuettava enemmän, että tilaa riittää muullekin ja palvelut pysyisivät parempina.

Suorittavan tason työpaikkojen keinotekoinen luonti ei ole aina hyvä asia. Niitä voidaan kuitenkin yrittää hankkia.

Työn tekemistä tulee helpottaa perustulon (ei Vantaalta) avulla ja siten, että lyhytaikaiset ja muutenkin kaikki työ olisi kannattavampaa.

Asunnottomien asuinalueita ei tulisi muodostaa, vaan heidän on hyvä asua muiden ihmisten naapurissa.

Voisi olla, että asuntoloita ei tarvitsisi edes rakentaa. Tyhjää tilaa on monessa paikassa, vaikkei ehkä suoraan käytettävissä.

Tutkimusten mukaan muuttaminen huonotuloisten alueelta vähemmän huonotuloisten alueelle voi lisätä hyvinvointia, vaikkei henkilön tulot kasvaisikaan (mm. "Neighborhood Effects on the Long-Term Well-Being of Low-Income Adults" - Science 337(6101): 1505-1510). Asunnottomien vaikutukset naapurustoon eivät ole erityisen huonoja.

Vanhusten hoitaminen monenlaisissa kotimaisemmissa paikoissa tulisi sekä halvemmaksi että mukavammaksi vanhuksille. Palvelutaloista voidaankin siirtyä toisenlaisiin palvelukokonaisuuksiin. Toimintaa voidaan tehostaa ja yksityisiä palveluita voidaan ostaa tuetun kunnallisen palveluasumisen lisäksi. Palvelutaloja on myös nyt yksityisiä paljon, ja vaikka niissä olisikin ongelmia, ne ovat hyväkin vaihtoehto. Ongelmana on tietenkin niiden tuottavuusvaatimukset ja esim. henkilöstön vaihtuvuus, josta tosin voidaan määrätä sakkoja.

Viimeistenkin ympärivuorokautisten palvelutalojen toiminnan ulkoistaminen ja vaihtoehtoisesti vain kotiin siirtäminen ilman lisätoimia ei kuitenkaan kannata.

Joissakin tapauksissa yksityistäminen voi parantaa asioita. Palveluiden laatu ja hinta ei saa kuitenkaan huonontua. Lisäksi yksityisen tulee olla halvempi kuin julkisen. Tässä onkin jo sen verran tiukat kriteerit, että niistä ei aina suoriuduta.

Leikkaamisen tulee olla lähinnä tehostamista. Tärkeimmät palvelut eivat saa kuitenkaan kärsiä paljon.

Tuloerot ovat hyväksyttäviä ja kannustettavia, ja ne voivat perustua ahkeruuteen ja muuhun vastaavaan, mutta useinkaan eivät perustu. Tuloerot eivät vain vähennä yksilöiden välistä epäoikeudenmukaisuutta suoraan, vaan lisäävät eriytymistä monella yhteiskunnallisella tasolla.

Nykyisen kaltaisia kunnallisia palveluita ja sosiaalietuuksia voitaisiin jopa kasvattaa vähentämällä byrokratiaa, tehostamalla toimintaa, lisäämällä vaikutusmahdollisuuksia ja muin keinoin.

Lisäksi ne eivät ole nytkään liian raskaita. Vantaan tapauksessa kaupunkien välinen kilpailu on ollut haitallista. Kansainvälinen kilpailu voi muuttaa tilannetta tulevaisuudessa, mutta myös muuta kehitystä tapahtuu, eikä palveluista ja etuuksista tarvitse välttämättä tinkiä.

En tiedä, mitä näillä perinteisillä suomalaisilla arvoilla tarkoitetaan. Ne tuskin ovat suoranaisesti hyviä arvoja, koska ovat perinteisiä ja muuttumattomia, tilanteisiin sopimattomia. Perinteisiä suomalaisia arvoja on hyvä vaalia silloin, kun ne ovat hyviä.

Homo- ja lesboparit sopivat adoptioon yhtä lailla kuin muutkin. Tärkeintä on lapsen etu, ja adoptoitavat tarvitsevat hyvää kotia.

Vantaan keskustasta en tiedä, mutta kyllä, mikäs siinä. Siitä voi olla hyötyä.

Kouluissa voitaisiin antaa lapsille enemmän vapauksia ja siten vastuutakin. Kasvaminen yhteiskuntaan ja varsinkin tietoyhteiskuntaan vaatii omatoimisuutta ja avoimuutta. Auktoriteettiuskoisuus on vaarallisimpia asioita maailmassa. Nykylapset toki tarvitsevat ehkä enemmän jonkinlaisia rajoja, mutta niiden muodostamisessa lapsen oma panos on tärkeä. Yhdessä tekemisen arvostaminen on tärkeimpiä rajoja. Lapsilta voidaan myös jopa vaatia enemmän siten, että heitä ei aliarvioida. Perinteinen tiukka kuri ei tehoa, vaan lisää raadollisempaa kapinahenkeä.

Talouskasvu ei sellaisenaan ole tärkein asia. Jos talouskasvu on välttämätöntä suoraan ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnille, niin sitten kyllä. Talouskasvun sijaan tulisikin katsoa esim. hyvinvoinnin ja kestävyyden kasvua.

Kaupungissa talous voi mennä kuitenkin ympäristöasioiden edelle, jos kyseessä on esim. vain tavallinen metsä, jota ei tarvita virkistykseen ja joka tietenkään ei ole suojelun piirissä. "Halpa" saastuttaminen ei saisi koskaan mennä ympäristön edelle.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa voidaan joustaa hieman, jos sillä esim. saadaan resursseja myöhempään ilmastonmuutoksen torjumiseen vaikkapa pysyvin rakennemuutoksin.

Aina ympäristölle haitallisuudesta ei voida luopua. Ihan jo koko ihmiskunta on ympäristölle haitallinen. Lisäksi hankkeiden vaikutukset ympäristöön voi olla vaikea tutkia.

Arviointi pitää kuitenkin tehdä aina jollakin tasolla. Kestävään kehitykseen on hyvä panostaa myös talouden kannalta.