430

Roni Kantola

Roni Kantola

Roni Kantola
Olen piraattien ehdokkaana Vantaan kaupunginvaltuustoon.
Olen 29-vuotias ympäristöekologian opiskelija Helsingin yliopistossa. Kaupunkiakatemia on yksi sivuaineistani. Yksinkertaistetusti sanottuna olen edistyksellinen. Vapaus ja kehitys yhdistettynä ihmisten ja luonnon hyvinvointiin ovat tärkeimpiä arvojani. Voisin sanoa olevani sosiaalilibertaarivihreä piraatti. Tietynlaisesta vasemmistolaisuudesta huolimatta kannatan parempaa kilpailuttamista ja taloudellisen toiminnan monipuolisempaa mahdollistamista, eikä vasemmisto–oikeisto-jaottelu oikein piraatteihin sovikaan. Tärkeintä on, että tavoitteet saavutetaan. Tehokkuus on tärkeää ja antaa tilaa pehmeämmille tavoitteille. Tieteen ja ajattelun lisäksi olen puuhaillut monenlaisen taiteen parissa. Valmistuin ylioppilaaksi Helsingin kuvataidelukiosta vuonna 2006, harrastan kirjoittamista, musiikkia ja monenlaista suunnittelua. Haluaisin lisätä erityisesti paikkatietopohjaista vuorovaikutteisuutta, suorempaa demokratiaa ja moninaisempaa vaikuttamista lähiympäristöön. Tulevaisuus haltuun!

Olen ollut Piraattipuolueen kuntavaaliehdokkaana vuonna 2012, jolloin sain 180 ääntä, sekä eduskuntavaaliehdokkaana vuonna 2015, jolloin sain 500 ääntä. Olen ollut myös HYY:n vaaleissa ehdokkaana. Lisäksi olen toiminut Uudenmaan piraattien hallituksessa.
Yhteystietoni tykkää tai lisää kaveriksi


Muuta
  • Piraattipuolueen kuntavaalisivut
  • Uudenmaan Piraatit
  • Vaalikonevastauksiani Kuntavaalit 2017 HS & IS
    Yle
    Vantaan Sanomat
    Eläinpoliittinen vaalikone


    Kuntavaalit 2012 Yle
    Helsingin Sanomat
    MTV3
    Vantaan Sanomat
    Eläinpoliittinen vaalikone

    Eduskuntavaalit 2015 Yle

    by Roni Kantola Avainsanat: kaikkeus :: Roni Kantolan kotisivut :: Piraattipuolue :: Uudenmaan piraatit :: ehdokkaat :: Roni Kantola :: vaalit :: Uudenmaan vaalipiiri :: kuntavaalit :: kunnallisvaalit :: kaupunginvaltuusto :: Vantaa :: Uusimaa :: Koivukylä

    Piraattipuolueen vaaliohjelmat
    Koko maa | Vantaa

    Älykäs kaupunki

    Älykäs kaupunki

    Kaupunki ei tietenkään ole älykäs ilman ihmistä. Siispä ihmiset on otettava toimintaan paremmin mukaan. Kannatan ihmisten vapaata liikkumista ja ympäristön radikaalia muuttamista sosiaalisemmaksi. Tähän kuuluu "uusia" innovaatioita, joita on kehitettävä ja otettava käyttöön. Yhteisten asioiden hoitamiseen on jo nyt parempia keinoja kuin koskaan ennen. Monissa asioissa voitaisiin säästää ottamalla joukkojen voima ja joustava optimointi käyttöön. Kaupungin lukuisat pienet virheet voitaisiin korjata ja hyviä ideoita tukea yhteispelillä helppokäyttöisten sovellusten kautta.

    Lähidemokratia ja muu vuorovaikutteisuus

    Vantaa avaa hyvinvointipalvelujen ideoinnin

    Tämän tyylisiä palveluja olisi saatava yhtenäisemmin käyttöön: "Korja.us on kaupunkilaisten ja kaupungin kanava pienten ongelmien korjaukseen. Helpotamme kaupunkilaisten palautteenantoa, esimerkiksi rikkoutuneen liikennemerkin raportointia."

    Asukkaiden kokemukset viheralueista paikkatietopohjaisesti - tällaista tarvitaan Vantaallekin, muttei vain yksittäistä kyselyä, eikä vain tästä aiheesta. Sen täytyy olla monipuolisempi ja muihin palveluihin liittyvä, sekä ennen kaikkea sosiaalinen. Joensuun viherkaava - PehmoGIS

    Sosiaalinen media on tärkeä nykypäivänä, mutta paikkatietoon perustuvana se on vielä lapsenkengissään. Tässä on jotakin kehityssuuntaa: Geofeed - karttapohjainen sosiaalinen sovellus. Näkisin tulevaisuudessa palveluun liittyvän monia muita toimintoja aina monimuotoisesta lähidemokratiasta ja naapuruston herättämisestä spontaaneihin tapaamisiin ja joustavampaan sekä tehokkaampaan taloudelliseen toimintaan. Näin työt ja huvit tulee tehtyä ja jaettua, oli se sitten intensiivistä tai ei.

    Tietoyhteiskunta

    Tietojärjestelmät ovat nykyään yksi keskeisimmistä kysymyksistä minkä tahansa alan toiminnassa esimerkiksi kustannusten säästämisen ja tehokkuuden lisäämisen kannalta. Valitettavasti liian monet kuntien ohjelmistohankkeet menevät pieleen. Kuntien on tehtävä järjestelmähankkeissaan yhteistyötä ja otettava tavoitteeksi tiedon sujuva siirtäminen palvelusta toiseen avoimien rajapintojen ja tiedostomuotojen avulla.

    Yhä useampi valtion ja kunnan palvelu siirtyy verkkoon. Kuntien tulee tarjota pääsy näihin palveluihin kaikille asukkailleen – myös niille, joilla ei ole mahdollisuutta verkkoyhteyteen tai tietokoneeseen. Oppilaitoksissa, kirjastoissa ja virastoissa tarjottavia verkkoyhteyksiä ei pidä sensuroida, eikä niiden käyttöä pidä perusteettomasti rajoittaa. Kirjastoissa tulisi olla kaikille avoin langaton nettiyhteys sekä yleisökäytössä olevia tietokoneita, joilla tapahtuvaa verkon käyttöä ei rajoiteta eikä tarkkailla.

    Kuntien tulee rakentaa omaa kuiturunkoverkkoaan erityisesti viemäröinti-, sähkö- ja muiden kaivaustöiden ohessa, sekä kartoittaa mahdollisuutta jatkorakentaa kattava kuituverkko. Tietoverkko on vastaavaa perusinfrastruktuuria kuin vesijohdot tai tieverkko ja sen toimivuus ja kattavuus on perusedellytys monille kunnallisille palveluille, etätyöskentelylle ja arkipäiväisten asioiden hoidolle.

    Yksinkertaisilla arjen käytäntöjen uudistamisilla, nykyaikaisemmalla kokoustekniikalla ja tietotekniikan tehokkaammalla hyödyntämisellä voidaan vielä saavuttaa huomattavia säästöjä sekä helpottaa kuntalaisten asioimista verkon välityksellä. Paperiton toimisto helpottaa erilaisten tietojärjestelmien käyttöönottoa, mahdollistaa haluttujen osioiden avaamisen julkisesti tarkasteltavaksi. Etätyöskentelyn avulla voidaan myös vähentää tarvetta liikkua kodin ja eri toimipisteiden välillä.