Olen Piraattipuolueen eduskuntavaaliehdokkaana Helsingin vaalipiirissä.
Ehdokasnumeroni on 7.
Ehdokasnumeroni oli 352 aluevaaleissa Vantaa-Keravalla 2022.
351 Hopiavuori, Utu, puoluevaltuuston puheenjohtaja, tietojärjestelmäasiantuntija, Vantaa 352 Kantola, Roni, LuK, Vantaa 353 Kaukamieli, Olavi, ICT-insinööri, Vantaa 354 Mahlamäki, Joni, järjestösihteeri, henkilökohtainen avustaja, Vantaa 355 Reunamo, Samuli, opettaja, Kerava 356 Robson, Jari, tekninen piirtäjä, turvallisuusasiantuntija, Vantaa
Ehdokasnumeroni on 679 kuntavaaleissa Vantaalla 2021.
Vaalilupaukset
Edelliset vaaliteemani pätevät edelleen, niistä voit lukea täällä. Nämä nostan nyt esille: saavutettavuus ja älykäs kaupunki; osallistuminen ja uudet suoremman demokratian keinot; sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristöllinen kestävyys.
Vantaata täytyy ajatella kaupunkina, ja kaupunkia yhteisenä tilana, jossa lähes kaikki toimet vaikuttavat toisiin. Olennaista tuossa on spontaanin toiminnan mahdollistaminen joustavien joukkoistettujen neuvotteluiden avulla, ja pitkäjänteinen yhteinen suunnittelu.
Lue vaalikonevastauksiani: Yle | Helsingin sanomat | Sanoma (HS, AL, SK, Ilta-Sanomat) | Alma Media / Iltalehti
Olen ehdolla europarlamenttivaaleissa. Minua voi siis äänestää tai olla äänestämättä koko maassa. Ehdokasnumeroni on III. Vaalikoneita kannattaa käydä läpi, niistä löytyy lisää kantoja.
Sananvapaus on tällä hetkellä yksi polttavimmista aiheista Euroopan parlamentissa. Uusi tekijänoikeusdirektiivi esimerkiksi 17. artiklassaan (aiemmin 13.) käytännössä ajaa nettiä kohti ennakkosensuuria, ja 11. artikla eli "linkkivero" on myös hyvin ongelmallinen.
Euroopan parlamentti ei ole vain siirtynyt sääntelyä kohti, vaan myös haitalliseen sääntelyyn.
Euroopan parlamentin tulisi olla se , joka todellisuudessa säätää asioista muiden elinten sijaan.
EU:n tulee entistä selkeämmin kehittää työkaluja myös ihmisten arkeen, eli esimerkiksi alustoja monenlaiselle yhteiselle toiminnalle.
Sääntelystä puhuttaessa lopulta todellisten suorempien haittojen vähentäminen on oikeutetuinta. Tähän kuuluu myös yhteismaan ongelman ratkaiseminen ympäristöasioissa esimerkiksi haittaveroin. EU:lla on paljon valtaa ja se voi yhtenäisenä rintamana edistää ympäristönsuojelua maailmanlaajuisesti.
Toinen selkeä asia, jossa EU voi yhdessä vaikuttaa yksittäisten jäsenmaiden sijaan paremmin on ihmisoikeuksien toteutuminen. Itse Euroopassakin on paljon tilanteita, joissa ne eivät toteudu.
Jos minun pitäisi nostaa esille yksi, tärkein ajamani asia, se olisi perusturva. Etsin kuitenkin jatkuvalla innolla uudenlaisia ratkaisuja vähän kaikkeen.
Tässä lyhyesti ajatuksistani.
Vapaus toimia omalla tavalla on ihmiselle olennaisimpia asioita. Tällä hetkellä rajoituksia on kuitenkin paljon, aina sukupuolen itsemääräämisoikeudesta uskonnonopetuksen pakollisuuteen, yksityisyyden suojan ongelmista huumeiden kokonaisvaltaiseen demonisoimiseen, taloudellisen toiminnan rajusta sääntelystä maahan tulevien syrjimiseen.
Vapauteen kuuluu myös oikeuksia, kuten perusturvaa, vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Demokratiaa pitäisi saada suoremmaksi ja avoimemmaksi. Tiedon pitäisi olla paremmin saatavilla, erityisesti koulutuksen ja julkisesti tuotettujen aineistojen.
Perusturva on heikentynyt viime vuosina, ja sille on tehtävä jotakin. Perustulo on tietenkin yksi ratkaisu, mutta myös sitä ennen voidaan ottaa askelia sen suuntaan. Ihmisten tulisi olla yhdenvertaisia. Esimerkiksi nyt eri ihmisryhmillä ja eri elämäntilanteissa on milloin mitäkin sosiaaliturvaa. Se on mielivaltaista ja epäoikeudenmukaista. Leikkauspolitiikkaan tuollaisissa asioissa ei oikein ole varaa.
Ympäristön kannalta tärkeää on maailmanlaajuinen sääntely, mutta myös Suomessa on paljon parannettavaa. Ihminen on ottanut lähes kaiken maan käyttöönsä, ja luonnon monimuotoisuus laskee. Tuotantoeläinten olot ovat edelleen liian huonot. Kaivostoiminta on liian villiä. Ilmastonmuutoksen kannalta teknologinen kehitys ja rohkeus on tärkeää, mutta myös ohjauskeinot, jotka vaikuttavat kuluttajiinkin. Päästövero olisi parhaita keinoja, ja sen tulisi olla suurempi. Verotuksessa painopisteen olisi siirryttävä haittaveroihin. Ympäristöverojen, joita ei tällä hetkellä käytännössä ole, olisi hyvä olla elinkaariperusteisia, ettei vero koskisi vain suomalaista tuotantoa. Ne vaativat kehittämistä. Tärkeää on yksinkertaisuus sen sijaan, että verotettaisiin tai tuettaisiin yksittäin sitä sun tätä asiaa suoraan kategorioittain todellisista ympäristövaikutuksista riippumatta.
Pelkkä toive ei riitä. Voimavaroja ei ole rajattomasti, joten niitä on käytettävä ja kohdennettava järkevästi. Sen takia päätösten on perustuttava parhaaseen tietoon ja keinojen vaikuttavuutta on arvioitava jatkuvasti. Tehokkuus on hyvä yleinen periaate, mutta sekin vaatii arvoihin pohjautuvia rajauksia. Jollekulle tehokkuus voi tarkoittaa stressiä, kulutuksen kasvattamista ja säästöjä tärkeistä palveluista. Minulla taas on mielessä vaikkapa ekotehokkuus ja se, että terveydenhuoltoon kannattaa panostaa, sillä se on tehokkaimpia keinoja vähentää kärsimystä - ja tuo kyllä säästöjäkin. Yksityiskohtia onkin sitten paljon. Se on kuitenkin huomattu, että esimerkiksi yksityistäminen ei välttämättä ole järkevää. Tai että ydinvoima on tällä hetkellä elintärkeä asia ilmastonmuutoksen takia, vaikka uusiutuva energia olisikin ensisijaista. Hyviä säästökohteitakin löytyy vaikkapa byrokraattisesta koneistosta ja haitallisista tuista. Toisaalta esimerkiksi työn verotus voi olla varsinkin alkupäästä kevyempää.
Minulla on myös paljon ideoita toimivuuden lisäämiseksi. Moni asia voisi mennä alustatalouden suuntaan, aina liikenteestä työntekoon ja jakamisesta uudenlaiseen yhteisöllisyyteen. Julkisen liikenteen kehittämiseen kuuluu väistämättä sen maksuttomammaksi tekeminen, ja se lisää myös ihmisten toimeliaisuutta. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on tärkeää myös harvemmin asutuilla seuduilla, ja se antaa myös enemmän tilaa luonnolle. Automatisaatio on tulossa, ja siinä olisi tärkeää myös yhteisomistaminen ja erilaiset joukkoistamisen välineet.