─ Kyytöt ja Miina Äkkijyrkkä

── Äkkijyrkän sivuille
Tietoa

Kyytöt ja Miina Äkkijyrkkä


Taiteilijatyönsä lisäksi Äkkijyrkällä on ollut itäsuomalaista nautakarjaa eli kyyttöjä, ja hän on toiminut suomalaisen alkuperäiskarjan puolestapuhujana. Äkkijyrkkä on käynyt Ypäjän Hevostalouskoulun 1965-1966 ja Pohjois-Savon karjatalouskoulun. Ensimmäisen lehmänsä hän hankki vuonna 1974, ja se esitti pääroolia Matti Kassilan elokuvassa Natalia.

Kyytön hän osti vuonna 1976 kangasniemeläiseltä Pentti Sappiselta. Onni-Manni-sonni on tämän Kyyttö-nimisen lehmän poika ja hän toimi aikanaan 7 vuotta Ähtärinreitin Loma Oy:n Pieni Suomi -eläingalleriassa, josta käsin toimitettiin siemeneriä keinosiemennyskäyttöön. Samana vuonna Kiuruveteläisen Heinäkylän tilalliselta Onni Borgilta karjaan tuli myös pitkän kyyttöpohjan omaava Löytö, josta mm. Leena ja Sointuisa, josta on paljon jälkeläisiä. 

Suojelutyö sai lisää pontta kun 1977 maaliskuussa Euroopan Geenipankkityöryhmän puheenjohtaja professori Kalle Maijala julkaisi Nautakarja-Lehdessä artikkelin Maatiaiskarjan uhanalaisuudesta.

1977 Tytär Auri Lauha Wilhelmiina Halonen syntyi.

1982 Äkkijyrkän karjaan ostettiin Rutakolla Taavetti Rönkön tilalta Punahilkka ja Lumikki, joka teki lenkin Reja Östmanin tilan kautta Pelson Vankilan Geenikarjaan. Hankinta tapahtui siten, että Äkkijyrkkä ajeli tilan ohitse ja näki valkoisia mustakorvaisia hiehoja tienvierilaitumella ja ajoi talon pihaan tiedustellen heidän käytöstään,  ja kun kävi ilmi, että olivat menossa teuraaksi hän sanoi "hetkinen" ja ajoi lähimpään pankkiin, tyhjentäen tilin viimeistä penniä myöten ja ajoi takaisin tilalle. Ei ollut varaa kolmeen, mutta 2 lähti pakettiautolla hänen mukaansa.

1983-1990 Miina Äkkijyrkkä toimi asiantuntijana Maatalousministeriön asettamassa Geenipankkityöryhmässä. Hänen ansiokseen voidaan myös katsoa, ettei työhevoskantakirjan vetokoetta saatu poistettua kantakirjauksesta.

1983 Äkkijyrkän Karjaan tuli lappalaissonni Äkkijyrkän Kuninkaan Poeka, jonka hän haki kasvattajalta Marja-Liisa Rantamölöltä, Arpelan kylästä Torniosta. Silloin hän oli jo tutustunut myös lappalaisten suojelutyöstä mitalin ansaitsevaan Leino Lehtoon, joka on lapinlehmien merkittävin vaalija alkuvaiheessa, eläinlääkäri Jussi Kemppaisen tuotua hänelle suojaan Pulmu ja Kaunikki -nimiset lapinlehmät. Kerttu ja Leino Lehto saivat peräänantamattomalla sisukkuudellaan myös ensimmäiset lapinsonnien siemenerät Suomeen, joista mainittakoon Figer, Fager ja Kare (joka on Ä. Kuninkaan Poekan isä).

1983 Äkkijyrkkä koulutti Kuninkaan Poeka -sonnin myös liikennevarmaksi ajosonniksi ja siitäkin otettiin spermaa Pieksämäen sonniasemalla. Hakureissu olikin mielenkiintoinen kun sonnin uusi omistaja oli kahdeksannella kuulla raskaana, mutta Pöljälle päästiin, missä Miinan karja oli silloin evakossa. Ajokoulutus myös alkoi saman tien.

1983 Filippiineiltä käsin Äkkijyrkkä määräsi karjaansa vähennettäväksi, ja sitä teurastettiin jättäen 6 eläintä, mutta syksyllä ostettiin tilalle tuplamäärä, jolloin syksyllä karjassa oli:

1983 Poika Yrkkö Myrsky Yrjänä Äkkijyrkkä (YBE) syntyi elokuussa, viikkoa ennen TILLARI-patsaan paljastusta Nivalassa.

1984 EI VIELÄKÄÄN OMAA NAVETTAA, jolloin sijoitus-, ruokko- ja lainaussopimuksia oli parhaimmillaan 13 kunnassa ja eläimiä jo vasikoineen liki 30 päätä.


Sijoituksia


Elokuvissa yms.

1988-90, Pohjoismainen naudan käyttäytymistutkimus, eläinaineksen luovutus veloituksetta yliopiston käyttöön, avustajana organisoinnissa.

1989 Sonnien ajolle opetuksen kurssi Kujalan Maatalousoppilaitos, Lahti.

1987 Kalle Maijala ja Miina Äkkijyrkkä Eduskunta. Maatalousvaliokunta: geenipankkisihteerin virka perustetaan ja budjetoidaan. Juha Kantasen toimi alkoi. MTT, Jokioinen.

1987 NAUTAVAELLUS - itäsuomenkarjan 90-vuotisjuhlamarssi, mukana 22 nautaa, Suomen Paimenkoira Yhdistys Risto Nikusen johdolla, taltionti filmille.

1989 Maatalousnäyttelyt Joensuussa ja Hyvinkäällä, alkuperäiskarjaosastot. Äkkijyrkkä organisoi ja valvoi. Perehdytti ja opasti Juha Kantanen, Johanna Penttinen, Lauha Halonen esitti ratsain Hyvinkään näyttelyssä Marski sonnia.

1989 (3.12.1989) Äkkijyrkkä osti kiuruveteläisen Helvi Tossavaisen kuolinpesältä neljä kyyttöä, jotka olisivat muutoin menneet teuraaksi.[linkki] Nämä olivat ÄKSY, MANSIKKI, MUURIKKI ja Poju. Organisoi 12 Helvi Tossavaisen karjan 	 Maatalouden Tutkimuskeskus Halola, Anttilan tila, Maaninka.

1990 Tytär Pihlaja Willi Marja Ahlava (PILLI) syntyi maaliskuussa ja oli mukana 7 vrk ikäisenä: MTTK. Jokioinen, Tossavaisen karjan sijoittelukokous.

1990 Turku, Askaisten messukeskus, näyttelyosasto: Omin kustannuksin organisoi 2 hiehoa: SUKKALINTU, PILVI Vieno Nenosen Karjasta ja 2 hiehoa Helvi Tossavaisen karjasta. 

1990 Äkkijyrkkä perusti SUOMEN ALKUPERÄISKARJA RY:n (10.8.1990).

1990 ÄKKIJYRKKÄ LAHJOITTI SPERMAA SEURAAVISTA SONNEISTA SIEMENNYSKÄYTTÖÖN: Onni-Manni, Äkkijyrkän Jussi, Äkkijyrkän Kuninkaan Poeka, Pienipoika, Tossavaisen Poju. Siemenlahjoituksen arvo n. 3 000 000 mk.

1991-1995 Ensimmäinen navetta vuokralla Simolan Tila, Artjärvi. Tilan kunnostukseen meni huomattava summa ja sinne jäi.

1992 LEHMÄN ESTETIIKKA -seminaari, sisältäen luentoja lehmästä ja work shop, nuorille, Helvi Tossavaisen Karja esittely n. 50 pään populaatio.

Valoa ja Iloa MTV:n aamu ohjelman vieraana. Riitta-Sisko Jukkala Benich haastatteli.

1995 Äkkijyrkän lehmät merkittiin viralliseen EU-nautarekisteriin, mutta ei saanut alkuperäiskarjan kasvatuslupaa, jota anoi 30 naudalle.


Miina Äkkijyrkän karjasta aloitetut karjat
(Yksittäisiä alle kolmen ostoja ei ole tässä huomioitu. Niitäkin on huomattava määrä):

1995 - 2010 Toinen ja suojelutyön kannalta merkittävin tila Äkkijyrkälle oli Helsingin Vuosaaressa, Uutelassa -  Skatan tila, jossa parhaimmillaan oli 105 nautaa, 5 suomen hevosta, 200 siipikarjaa, 9 koiraa, ja 35 kissaa (Äkkijyrkän jalostama skata-tabby), joka lopetettiin ampumalla häädön tultua voimaan. Rotu oli kehitetty siamilaisesta, goratista, abessiinialaisesta, norjan metsäkissasta ja eurooppalaisesta. 20 vuoden jalostustyö meni hukkaan. Kauneimmat yksilöt tosin varastettiin surutta ja auton alle päätyi jokunen kymmen. Helsingin kaupunki siis irtisanoi vuokrasopimuksen Äkkijyrkän kanssa ja Helsingin käräjäoikeus päätti 6.11.2008, että kaupungilla oli perustellut syyt irtisanoa tilan ja maa-alueiden vuokrasopimukset. Äkkijyrkkä määrättiin lähtemään tilalta vuoden 2008 loppuun mennessä.[Linkki][Linkki] Hovioikeus on pitänyt voimassa käräjäoikeuden päätöksen.[Linkki] Osa tilalla asuneesta karjasta pantiin teuraaksi vuoden 2009 lopussa, ja niiden lihaa on mainostettu nimenomaan Äkkijyrkän kyyttöjen lihana.[Linkki]
	Syyt tilan hallinta oikeuden lopettamiseen olivat moninaiset, mutta Miina Äkkijyrkän työ Uutelan maiseman muokkaamisessa entisaikojen perinnemaisemaksi on kiistaton ja monien perheiden lasten mieliin on piirtynyt ainutkertainen muisto. Onnettomuuksilta vältyttiin huolimatta monenlaisen väen liikkumisesta tilan läpi ja eläinmäärän suuresta määrästä sekä autoliikenteestä.
	Ilkivalta oli huomattava haitta, n. 250 000 € yhteensä, johonka vuokranantaja ???, enempi kuin ulkopuolisetkaan eivät apuaan tarjonneet. Tilalla tehtyjen korjausten taloudellinen arvo on ollut n. 2,0 milj. €. 15 vuoden työ ja muuttokulut vielä 60 000 €, ja pihalta varastettujen eläinten arvo n. 50 000 €.
	Skatan miljöö oli luomisvoimaiselle kuvanveistäjälle veistotuotannon kannalta merkittävä, innoittava, sekä ihanteellinen karjanpidon kannalta, vaikka siitä oltaisiin mitä mieltä. Aikavälillä 1999 - 2010 siellä syntyi n. 25 huomattavan kokoista, sisätiloissa vaikeasti toteutettavaa autoista tehtyä peltilehmäveistosta, joita ei ole sen jälkeen - eikä sitä ennen - nähty. Aika näyttää onko kuvanveistäjän luomistyö kokonaan seisautettu.



Linkkejä

Kyyttöjen äänitorvi - Savon Sanomat 2013
Kyyttö palaa Suomen maisemaan - Suomen kulttuurirahasto
Maatiaiseläimet - itäsuomenkarja
Kallis kyyttö - Suomen Kuvalehti 2007
Kapinoiva Majuri, kyyttökarjan kasvattaja - Voima 2006
Alkuperäisrotujen säilyttämisen taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset lähtökohdat - MTT 2007 [pdf]
Eläingeenivarat - MTT 2009 [pdf]

Miina Äkkijyrkkä                                          (Sievennys - ota yhteyttä: Roni Kantola)