Monen taloustieteilijän mielestä haittaverotus ja ympäristötaloustieteilijän mielestä ympäristöverotus on hyvä ratkaisu. Nehän ovat tietenkin sama asia; puhun yleensä ympäristöverosta, koska se voi olla helpompi käsittää. Pointti on kuitenkin, että haitan aiheuttaja maksaa. Yhteismaan ongelmaa ei voida ratkaista, jos ei edes suorasta haitan aiheuttamisesta tule sanktioita. Vero ei muuten tarkoita pelkästään sitä perinteistä palkasta otettavaa osuutta, vaan voi tarkoittaa muitakin maksuja. Tietenkin sen lisäksi on myös muita seuraamuksia ja rajoituksia. Kiellonkin rikkomisesta seuraa usein maksu, joten kyseessä on melko lailla sama asia.
Meillä ei oikeastaan ole ympäristöverotusta. Nyt meillä on kyllä siellä täällä negatiivisia tai positiivisia kannustimia, mutta ne ovat ad hoc -tyyppisiä eli muutamiin yksittäisiin tarpeisiin sovellettuja, vieläpä yleensä huonosti. Meillä on vaikka mitä tukia, jotka ohjautuvat vaikka mihin haitalliseen. Moni vero kohdistuu hyviin asioihin aivan samoissa määrin kuin huonoihin. En tarkoita, että olisi olemassa jotakin absoluuttista hyvää tai huonoa, mutta yleensä jonkinlaisia konsensuksia voidaan tehdä.
Onkin ollut intoa tuoda uusia veroja. Lihavero, polttomoottoriajoneuvon kielto, lentovero. Idea on ihan hyvä, mutta ongelmana on kategorinen ajattelu, varsinkin kun sen jättää puolitiehen. Toinen liha on vähemmän haitallista kuin toinen. Kulkuvälineitä voidaan taas verottaa sen mukaan mitä ne kuluttavat. Sähköautoissakin on eroja. Sähköautot ovat muuten siltikin ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin polttomoottoriautot.
Hiilidioksidiekvivalentteja, maankäytön muutoksia, tuhoamista ja saastuttamista, eläinten tai ihmisten epäeettistä kohtelua... Näissä moni on tietenkin paljon muutakin kuin mitä yleensä ajattelisimme veroksi, ja absoluuttisiakin rajoja on, eikä kaikesta makseta rahalla. Nythän meillä ei edes ole laaja-alaista päästöveroa. Se koskee vain joitakin tuottajia, ja niitäkin valtio saattaa tukea varmuuden vuoksi, jolloin kaikki on yhtä tyhjän kanssa.
Pelkkä kasvihuonepäästöjen ei millään toimi. Sitä kautta maailma saattaisikin muuttua bioenergiaplantaasiksi luonnon monimuotoisuuden kustannuksella. Moni "vihreä" tai "hyvä" asia voi olla toisten muuten tavallaan samaan luokkaan kuuluvien tavoitteiden kanssa ristiriidassa.
Sekään ei vielä riitä, että toteuttaisimme tuon. Sillä ei ole myöskään niinkään väliä tuleeko se ALV:iin vai johonkin muuhun väliin tuotantoketjua tai loppukäyttäjien ketjua haitan aiheuttajalle. Tärkeää olisi saada verosta elinkaariperustainen. Päällekkäistä verotusta saattaa tietenkin aina tapahtua, mutta olisi hyvä, jos saataisiin edes yksi kohta. Loppukäyttäjä sen kuitenkin yleensä sitten maksaa, jos kyse on materiaalisesta tuotteesta.
Elinkaaripohjaisuudella on myös se hyöty, että silloin vero koskisi myös muita paikkoja kuin Suomea. Tällöin myöskään epäeettisesti, mutta halvalla tuotetut tuotteet eivät saisi epäreilua kilpailuetua. Nykyäänhän on paljon sertifikaatteja, joiden arvo on lähinnä symbolinen. Sertifikaatteihin kuuluu kuitenkin monenlaista todennusta, sitähän sertifiointi sananmukaisesti on. Ne voitaisiinkin jossakin määrin ottaa käyttöön ikään kuin todisteena siitä, että ympäristöveroa tarvitsee maksaa vähemmän, jos ollenkaan. Tämäkään ei tietenkään ole yksinkertaista. Esimerkiksi luomu ei aina ole se ekotehokkain vaihtoehto. Haittojen ja riskien arvioimisessa on aina mukana jossakin määrin mielivaltaista arvotusta, mutta sekin on parempi kuin ei mitään. Tietenkään ei pidä mennä valvontayhteiskuntaan, jossa jokainen teko arvioidaan erikseen. Kyllä me keinot keksimme. Sääntelyä on nytkin paljon, ja se yleensä hoituu. Muutenhan sääntelyä pitää vähentää, samoin työn verotusta ainakin alkupäästä. Voimme ottaa ympäristöverotukseen pohjalle aiemmin mainitsemani kategorisoinnin jollakin tavalla, mutta ei minä tahansa könttänä. Lopputuloksen pitää olla todellisuuteen perustuva, joustava, oikeudenmukainen; se maksaa joka haittaa.
Entäs sitten köyhät? ALV iskee yleensä enemmän köyhiin. Vaikka se onkin prosenttiosuus tuotteen hinnasta, ja huonotuloisemmat ostanevat halvempia asioita. Silti osuus kaikista tuloista on suurempi. Senpä takia olisikin hyvä, jos olisi myös negatiivista ympäristöverotusta.
Yksi esimerkki sen tapaisesta on pullonpalautusjärjestelmä. Jos tuloista riippumattomat maksut ovatkin suhteellisesti suurempi rasite huonotuloisemmille, niin yhtä lailla vastaavanlaiset saamiset voivat olla suurempi ilo. Ei tietenkään ole järkevää alkaa syytää rahaa kaikenlaiseen, mutta moni asia kävisi ihan suoraan työstäkin. Esimerkiksi haitallisten vieraslajien kitkeminen. Nykymuotoinen talkootoiminta ei riitä siihen. Tuossa on myös joidenkin lajien osalta maanomistajalla vastuuta, sanktioitakin siis pitäisi voida tulla. Voimat kannattaa yhdistää. Tuollaisiin asioihin tarvitsisimme muuten paljon parempaa alustataloutta. Nyt jää todella paljon työtä tekemättä ja monenlaista aktiivisuutta nurkkiin homehtumaan.
Toisaalta sitten on sellaisia asioita, jotka voivat olla haitallisia, mutta kuuluvat yksilön valinnanvapauden piiriin. Ja jos vaikkapa katsotaan alkoholiveroa, joka on monella tavalla ymmärrettävä, niin sekin voi vaikuttaa niihin kaikista huono-osaisimpiin itse asiassa haitaten; alkoholia ostetaan saman verran kuin ennenkin, se vain on kalliimpaa. Silloin ei jää rahaa esimerkiksi terveelliseen syömiseen. Puhumattakaan huumeiden kieltämisestä, joka on usein huumeita suurempi ongelma ja aiheuttaa muuta rikollisuutta. Lihaakaan ei tarvitse verottaa siksi, että esimerkiksi punainen prosessoitu liha on terveysriski. Se muuten todella on. Asiasta informointi olisi ehkä hyvä tapa vastuuttaa. Jo se, että eläinten oikeuksiin kiinnitettäisiin paremmin huomiota, tekisi lihasta suhteellisesti kalliimpa. Samoin jos vaikkapa soijapeltoa hakataan metsän tilalle neljän yksinkön verran, tuollainen soija voi olla halvempaa nykytilanteessa, mutta siitä neljäsosan kokoinen alue vaikkapa hieman paremmalla sadolla ja useammalle ihmiselle – kun ei käy välissä muiden eläinten syötävänä – olisi parempi, ja sen tulisi olla lähtökohtaisesti edullisempi. Nyt hinta määräytyy lähinnä tuotantomäärien ja kysynnän mukaan, eikä luonnon tai luonnonvarojen kulutuksella oikein ole osaa.
Tässä nyt oli lyhyesti ja ilman lähteitä ajatuksia ympäristöverotuksesta.
