Maahanmuuttajien määrästä ja turvallisuudesta

Minulta kysyttiin, miksi olin vastannut niin kuin vastasin vaalikonekysymykseen: "Maahanmuuttajien määrän kasvu on lisännyt turvattomuutta Suomessa."

Vastasin, että olen jokseenkin eri mieltä. En ollut kuitenkaan vastannut sanallisesti, mutta teen sen nyt. "Jokseenkin eri mieltä" – sen sijaan, että olisin vastannut "täysin eri mieltä" – tarkoittaa tässä tapauksessa, että maahanmuuttajien määrän kasvu on myös lisännyt turvattomuutta, vaikka kokonaisuudessaan vaikutus olisikin pieni ja kehityssuunta päinvastainen. 

Turvattomuus voidaan määritellä monella eri tavalla, ja sitä voidaan arvioida esimerkiksi tapahtuneiden rikosten kautta. Turvattomuuden tunne voi kasvaa monestakin asiasta. Ne ovat kuitenkin eri asioita ja niitä on hyvä tarkastella erikseen.

Turvattomuus
Turvattomuutta arvioitaessa voitaneen jättää pois liikennerikokset ja -rikkomukset, jossakin määrin varkaudet, petokset ja huumausainerikokset, ja lisäksi voidaan painottua selkeämmin fyysisiin uhkiin. Suuri osa näistä rikoksista on kuitenkin sellaisia, että niitä voidaan pitää turvattomuutta lisäävinä.

Muihin kuin liikennerikoksiin tai -rikkomuksiin syyllistyneiden ulkomaalaistaustaisten määrä on pysynyt suunnilleen samana vuodesta 2011 (Rikollisuustilanne 2015 s. 237; Rikollisuustilanne 2016 s. 234; Rikollisuustilanne 2017 s. 236), vaikka samalla aikavälillä ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut paljon, n. 100000:lla (Tilastokeskus).

Rikosten määrä on muutenkin yleisesti ottaen laskenut, eli myöskään laajaa epäsuoraa vaikutusta ei ole. Toisaalta siitä syystä ulkomaalaistaustaisten absoluuttisesti samanakin pysyvä rikosten määrä kasvattaa niiden rikosten osuutta kaikista rikoksista. Samalla ulkomaalaistaustaisten keskuudessa rikollisuus on vähentynyt nopeammin kuin kantasuomalaisten keskuudessa. Toisaalta pahoinpitelyrikosten määrä on kasvanut, mutta myös laskenut (Rikollisuustilanne 2016 s. 10) ja oikeastaan kasvu on tapahtunut juuri silloin, kun maahanmuuttajia ei ole tullut paljon, lukuunottamatta lakimuutoksesta johtuvaa kasvupiikkiä (Findikaattori), ja samantyyppistä trendiä on näkyvissä muuallakin, että rikosten määrä on laskenut maahanmuuton ollessa suurempi (Sampson 2008). Väkivaltakokemuksien määrä on ollut tasainen tai kasvanut. Tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä on kasvanut, mutta se kertoo tunnetusti enemmän muusta kuin seksuaalirikosten määrästä (Rikollisuustilanne 2016 s. 87).

Rikosepäilyt ovat sitten oma asiansa, mutta ulkomaalaistaustaistenkin epäilyt ovat vähentyneet; siinä lasku tosin on ollut nopeampaa suomalaistaustaisten keskuudessa. Näin tietenkin ulkomaalaistaustaisten osuuskin epäillyistä on kasvanut.

Tämä on siis se yleinen kehityssuunta turvattomuudelle.

Siltikin esimerkiksi ulkomaan kansalaisten osuus rikoksista on väestöosuuteensa verrattuna puolitoista–kaksinkertainen (Rikollisuustilanne 2015, s. 237), ja jos ajatellaan vaihtoehtona sitä, että maahanmuuttajia olisi vähemmän, olisi myös rikoksia vähemmän. Tällä hetkellä maahanmuuttajien määrän kasvu ei ole kuitenkaan absoluuttisesti lisännyt yleisesti rikollisuutta (pl. liikenteeseen liittyvät).

Sen sijaan yksittäisistä rikoslajeista löytyy myös kasvua. Samoin tilastoista löytyy kyllä kertaluokkaakin suurempia todennäköisyyksiä joillekin ulkomaalaistaustaisten ryhmille tietyissä rikoksissa, esimerkiksi raiskauksissa n. 10-kertainen tulo- ja ikävakioitunakin Afrikasta ja Lähi-idästä tulleilla (Lehti ym. 2014), mutta usein absoluuttinen määrä on pieni verrattuna muihin rikoksiin, vaikka ei tietenkään merkitykseltään olisikaan. Raiskauksissa ja törkeämmissä rikoslajeissa ulkomaalaistaustaisten osuus on suuri ja rikollisuustaso moninkertainen (Rikollisuustilanne 2017 s. 92), arvioiden mukaan esimerkiksi 4,3-kertainen (Kotiniemi 2015 s. 32) tai kahdeksankertainen (Lehti ym. 2014 s. 31). Toisaalta esimerkiksi yleisellä paikalla tehtyjen raiskausten määrä on vähentynyt (Tilastokeskus 2018 s. 10-11).

Henkirikollisuudessa ulkomaalaiset eivät oikeastaan ole yliedustettuna. Esimerkiksi arabiankielisten ja venäjänkielisten henkirikollisuustaso oli alempi kuin Suomen kansalaisten (Henkirikoskatsaus 2018). 

Katuturvallisuusindeksi on parantunut vuosi vuodelta (Poliisihallitus). Katuturvallisuusindeksi" ei tosin ota huomioon seksuaalirikoksia (Yle 2017).

Tiedostan muuten, että puhun ulkomaalaistaustaisista, ulkomaan kansalaisista, ulkomaalaisista, maahanmuuttajista tai maahanmuuttajataustaisista osittain sekaisin. Osittain siksi, koska niitä on välillä tilastojen valossa vaikea eriyttää.

Tietenkin kannattaa myös lähteä hakemaan syitä tuolle ulkomaalaistaustaisten (sis ulkomaalaiset maassa olevat) mahdollisesti suuremmalle rikollisuudelle. Syitä voi löytyä lukuisia. Esimerkiksi matkailijat saattavat tehdä typeryyksiä, koska pitävät hauskaa vastuuttomasti, koska eivät joudu jäämään alueelle pidempään kärsimään mahdollisista seurauksista, tai koska eivät tunne lakeja. Myös yhdysvaltalaiset ja ruotsalaiset tekevät paljon rikoksia Suomessa. Sitten on järjestäytynyt kansainvälinen rikollisuus. Sitten on maassa olevien muu profiili, esimerkiksi virolaiset työmiehet. Sitten on ulkomaalaistaustaisten huonompi taloudellinen ja sosiaalinen asema, jossa Suomi on sentään maailmanlaajuisesti katsottuna parhaita paikkoja. Täällä ei kukaan ole niin toivottomassa asemassa, että päättäisi ryöstää auton. Varkauksia toki tapahtuu. Ulkomaalaistaustaisten olojen kurjistaminen ei ainakaan auta. Sitten syynä voi olla ulkomaalaistaustaisten oma kulttuuri. Esimerkiksi naisten asema on lähes kaikkialla maailmassa huonompi kuin Suomessa. Tuolle täytyy koko ajan yrittää tehdä jotakin... ja minä lähden jopa siitä, että pidän kulttuureja sellaisina, että niitä pitääkin aina kritisoida, vaikka itse ihmisillä onkin oikeus mihin tahansa mielipiteisiin, ainakin siihen asti kun ne eivät suoraan haittaa muita. Joka tapauksessa ulkomaalaistaustaisenkin naisen asema parantuu ja naisten asema maailmanlaajuisesti katsottuna, jos pahantekijät ovat Suomessa ja tekevät vähemmän rikoksia. Turvattomuutta Suomessa se kyllä lisää, jos katsotaan juuri noita tehtyjä rikoksia. Muita kulttuurisia syitä esimerkiksi kollektiivisten raiskauksen takana on raiskaajien jonkinlainen auktoriteettiasema esimerkiksi valtion työntekijänä, yhdistettynä vähemmistöihin uhreina (Green 2015). Sitten ulkomaalaistaustaisten rikoksille voi löytyä myös maahanmuuttopolitiikkaan ym. liittyviä syitä ainakin välillisesti. Esimerkiksi ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on yleistä, ja tätä tietenkin myös tekevät vaikkapa etniset ravintolat ja siis ulkomaalaistaustaiset. Työperäisessä ihmiskaupassa työnantaja voi vaatia työntekijöiltä liikaa, koska jos työntekijät valittaisivat, työnantaja voisi saada heidät menettämään oleskelulupansa. Oleskelulupa ei muuten ole halpa sekään, pelkkä hakemus maksaa 400 euroa (ja toinen lupa täytyy hankkia heti perään, myöskin 400 euroa), vaikkei menisikään läpi, ja vaikka työpaikkakin olisi jo valmiina, se ei välttämättä kelpaa ja se annetaan ensin muille haettavaksi. Ja täällä mukamas halutaan edistää työperäistä maahanmuuttoa. Ihmiskaupan uhreille on tosin lisätty suojaavia toimia lainsäädäntöön, mutta kuka helvetti byrokraattiseen koneistoon luottaisi.

Joka tapauksessa: yksikin raiskaus on liikaa, ja raiskausten määrä on lisääntynyt. On totta, että ulkomaalaistaustaiset ovat lisännyt tuollaista turvattomuutta jonkin verran. Yksittäisen ihmisen todennäköisyys tulla raiskatuksi ei ole sinänsä mitenkään merkittävästi kasvanut. Mutta vaikka käsittelenkin turvattomuutta ja sen tunnetta erikseen, turvattomuus on myös jossakin määrin perustellusti sama asia kuin tunne siitä. Ihan jo sitäkin kautta, että onhan vaikkapa kylmyyskin sekä fakta että suhteellinen tuntemus.

Turvattomuuden tunne
Turvattomuus tunteena on hyvinkin yksilöllinen ja toisaalta memeettinen asia. Media kertoo rikoksista epätasaisesti, mutta toisaalta sillä on melko suora yhteys ihmisten pelkoihin (Smolej & Kivivuori 2006). Ja näyttää tosiaan siltä, että ulkomaalaistaustaisista ja nyt esimerkiksi pakolaisista uutisoidaan paljon, ja totta kai turvattomuuden tunne lisääntyy.

Mediassa ulkomaalaistaustaisten rikollisuus tuodaan useammin esille (Knuuttila 2017). Pakolaisista uutisoitaessa yleisenä teemana on seksuaalirikokset (The Finnish Institute of London 2016, Keskinen 2016), rikollisuus (Pietikäinen 2017) tai terrorismi tai muu leimaaminen (Rettberg & Gajjala 2015). Usein kyseessä on huhut ja suurentelu (Spiegel). Toisaalta monia asioita on myös saatettu jättää uutisoimatta – vaikka kyseessä olisi tasapuolisuusperiaate, ihmiset voivat tulistua siitä (The Local).

Nuorten turvattomuudentunnetta lisää ilmeisesti eniten aikuisten päihteidenkäyttö, ja jopa vartijat lisäävät turvattomuudentunnetta. 

Maahanmuuttajataustaisten lisääntyminen lisää turvattomuutta ja sen tunnetta myös sillä tavalla, että itse maahanmuuttajataustaiset kokevat enemmän turvattomuutta (esim. Fagerlund ym. 2013).

Lähteitä
Fagerlund, M., Peltola, M., Kääriäinen, J., Ellonen, N. & Sariola, H. 2014. Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2013. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Tampere: Suomen Yliopistopaino, Juvenes Print.

Findikaattori: Väkivaltarikokset https://findikaattori.fi/fi/57

Green, J. L. 2015: Uncovering Collective Rape : A Comparative Study of Political Sexual Violence. https://doi.org/10.1080/00207659.2004.11043123

Grover, C. & Soothill, K. 1996: Ethnicity, the search for rapists and the press https://doi.org/10.1080/01419870.1996.9993925 

Henkirikoskatsaus 2018. Katsauksia 28/2018. Kriminologian   ja   oikeuspolitiikan   instituutti,   Helsingin   yliopisto. http://hdl.handle.net/10138/233586

Iloniemi, J. & Punkeri, E. 2017: Nuorten turvallisuudentunne puolijulkisissa ja julkisissa tiloissa. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112818658

Keskinen, S. 2016: Borders of the Finnish Nation: Media Politics and Rape by 'Foreign' Perpetrators. -- Media in Moton - Cultural Complexity and Migration in the Nordic Region.

Knuuttila, M. 2017: Epäiltynä helsinkiläinen, syytettynä afgaanimies : etnisyys sanomalehtien rikosuutisissa. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706091892
 
Lehti ym. 2014: Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä. http://hdl.handle.net/10138/152441

Pietikäinen, S. 2017: Representations of Ethnicity in Journalism. Multiculturalist Transitions on the Pages of a Finnish Daily
https://doi.org/10.1515/nor-2017-0256

Poliisihallitus 2017. Katuturvallisuusindeksi parantunut vuosi vuodelta - Poliisin vuosikertomus 2016 ilmestyi. https://www.poliisi.fi/poliisihallitus/tiedotteet/1/0/katuturvallisuusindeksi_parantunut_vuosi_vuodelta_-_poliisin_vuosikertomus_2016_ilmestyi_60358

Rikollisuustilanne 2016. Katsauksia 22/2017.  Kriminologian   ja   oikeuspolitiikan   instituutti,   Helsingin   yliopisto. http://hdl.handle.net/10138/191756. 

Rikollisuustilanne 2017. Katsauksia 29/2018. Kriminologian   ja   oikeuspolitiikan   instituutti,   Helsingin   yliopisto.
http://hdl.handle.net/10138/239656

Rikollisuustilanne 2015. Katsauksia 14/2016. Kriminologian   ja   oikeuspolitiikan   instituutti,   Helsingin   yliopisto.
http://hdl.handle.net/10138/164434

Sampson, R. J. 2008: Rethinking Crime and Immigration. https://doi.org/10.1525/ctx.2008.7.1.28

Smolej, M. & Kivivuori, J. 2006. The Relation Between Crime News and Fear of Violence. https://doi.org/10.1080/14043850601002429 

Spiegel 2018: Is There Truth To Refugee Rape Reports?. https://www.spiegel.de/international/germany/is-there-truth-to-refugee-sex-offense-reports-a-1186734.html

Rettberg, J. W. & Gajjala R. 2015: Terrorists or cowards: negative portrayals of male Syrian refugees in social media https://doi.org/10.1080/14680777.2016.1120493

The Finnish Institute in London 2016: Refugees and asylum seekers in press coverage.
http://www.finncult.be/asylum_seekers_and_refugees_in_press_coverage/?lang=en http://www.finncult.be/wp-content/uploads/2016/04/Refugees_and_asylum_seekers_in_press_coverage.pdf

The Local 2016: https://www.thelocal.de/20161206/public-broadcaster-refugee-rape-suspect 

Tilastokeskus: Ulkomaalaistaustaiset https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaalaistaustaiset.html

Tilastokeskus 2018: Rikos- ja pakkokeinotilasto. Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus 2017 https://www.stat.fi/til/rpk/2017/13/rpk_2017_13_2018-05-08_fi.pdf

Ylen Vaalikonevastaukseni 19/30 https://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaali2019/2/ehdokkaat/162

Yle 2017. Miksei katuturvallisuusindeksi sisällä seksuaalirikoksia? Poliisihallitus vastaa https://yle.fi/uutiset/3-9437828