Almamedia / Iltalehti ---------- Vaihtoehdot: Täysin eri mieltä Eri mieltä Neutraali Samaa mieltä Täysin samaa mieltä ---------- 1/25 Palvelut ja talous 1. Verotusta ei pidä kunnassani enää nostaa, vaan etsiä mieluummin menoleikkauksia. Neutraali Kunnallisveron väliaikainen korottaminen on ainakin parempi kuin lisävelka. Menoja täytyy koko ajan yrittää karsia tehostamalla, mutta pelkkä sokea leikkaaminen voi tuoda lisäkustannuksia. On myös pidettävä selkeänä mielessä mitä halutaan. Tulevaisuuden - ja nykyisyyden –kannalta tärkeät investointikohteet kuten lasten hyvinvointi, koulutus ja rakentaminen täytyy pitää mukana. Pieni veronkorotus ei aiheuta paljon haittaa, mutta voi hyödyttää, eikä kuntien välinen verokilpailu ole kovin suuri ongelma. Esim. kunnallisveron nostaminen 19 prosentista 19,2:een saisi Vantaalle maksuttoman julkisen liikenteen, mikä olisi tärkeä ihmisten toimeliaisuuden ja Vantaan vetovoiman kannalta. Lainakanta täytyy tietenkin pitää alle miljardissa eurossa, mutta näillä näkymin ei ole kunnollisia keinoja sen selkeään vähentämiseen. 2/25 Palvelut ja talous 2. Uskon hallituksen sote-uudistuksen parantavan kuntani sosiaali- ja terveyspalveluita. Neutraali Uusi sote-uudistus tuskin merkittävästi vaikuttaisi Uudenmaan sote-palveluihin kovin paljon, mutta tilannetta on tarkkailtava. Yksittäisen asiakkaan kannalta ehkä valinnanvapaus ja sote-tuottajien välinen kilpailu ja yhteistyö voisivat olla hyviä asioita. Toisaalta pidemmällä aikavälillä on riski, että palveluiden järjestämiseen vaikuttaminen karkaa ihmisten hallinnasta. 3/25 Palvelut ja talous Täysin eri mieltä 3. Vanhusten huolehtimiseen niin kodeissa kuin laitoksissa pitäisi suunnata lisää rahaa, vaikka se olisi pois lasten kouluttamisesta ja hoitamisesta. Tarve vanhusten palveluille tulee edelleen kasvamaan, ja siihen täytyy vastata. Se ei kuitenkaan tarkoita, että sitä pitäisi ottaa pois lapsilta. Lisäksi vanhusten palveluissa on paljon tehostamisen varaa, ja siis niin, että vanhusten kanssa olennaisimmalle toiminnalle jää enemmän voimavaroja. Vanhusten asumismukavuus ja -järjestelyt on yksi olennaisimmista asioista, jossa tarvittaisiin ja johon voidaan saada muutosta. Ihmiskontaktin määrää on lisättävä. 4/25 Palvelut ja talous 4. Koulu- ja päivähoitoverkostoa ei saa supistaa, vaikka se kiristäisi kunnan taloutta. Täysin samaa mieltä Ei saa supistaa. Koulujen osalta tosin voidaan _lisätä_ edullisempia valtakunnallisia opiskeluvaihtoehtoja, ts. saataisiin sekä säästöjä että hyötyjä. Nyt se harvoin on mahdollistakaan, eli on paljon menetettyä hyötyä. Lähiopetus on kuitenkin edelleen tärkeintä. Päivähoidossa taas näkisin mieluusti useampia kevyempiä palveluita, vaikka niissä onkin omia huonoja puoliaan. Perhepäivähoidosta voidaan kuitenkin tehdä helpompaa. Olennaista on turvallisuus ja kaikille automaattisesti annettava lapsen perustulo, jonka voi käyttää perinteiseen päiväkotiin tai kotona, vapaasti miten haluaa. Tämä vähentäisi myös päiväkotien painetta, mutta mahdollistaisi niistä saatavat hyödyt helpommin useammalle. 5/25 Palvelut ja talous 5. Vanhusten hoivapalvelujen tuottamista ei pitäisi ulkoistaa yhtään enempää yksityisille yrityksille. Samaa mieltä En ole yksityistä toimintaa vastaan, päinvastoin paljon voi tulla hyötyjä. Ulkoistaminen ei ole kuitenkaan toiminut halutulla tavalla. Osittain tämä johtuu puutteellisesti asetetuista kriteereistä. Joka tapauksessa yksityisten yritysten tarkoituksena on tehdä voittoa, ja se on itse asiassa myös ristiriidassa tehostamisen kanssa, jolla yksityistä toimintaa usein perustellaan... vaikka mukana on tietenkin muutakin kuten valinnanvapaus. Mallien on oltava paljon hienovaraisemmin suunniteltuja. Vaikka kaikki voidaan periaatteessa ulkoistaakin ihan hyvin, niin joka tapauksessa kyseessä olisi yleensä pitkälti yhteinen hallinta, ja sitä ei tule ulkoistaa saavuttamattomiin. 6/25 Asuminen ja turvallisuus 6. Kuntani on lisättävä resursseja turvallisuuden parantamiseksi, jotta turvattomuuden tunne ei lisäänny, vaan vähenee. Eri mieltä Ei voida oikein lähteä tuhlailemaan tuollaisiin yksittäisiin asioihin, mutta suuri osa kehityksestä voi olla kustannusneutraalia tai resursseja tuovaa. Kaupunkisuunnittelussa voidaan ottaa huomioon yleinen viihtyvyys ja yhteisyyden tunteet, jotka on turvallisuudelle yksi tärkeimmistä asioista. Poliisin läsnäolo on melko hyvällä tolalla. Sosiaalisen tasa-arvon ja peruspalveluiden tukeminen on parasta turvallisuuden parantamista, ja siihen voidaan kohdistaa enemmän varoja, mutta en laskisi sitä turvallisuuden parantamiseen kohdistamiseksi mitä tässä kysytään. 7/25 Asuminen ja turvallisuus 7. Kannatan asunnottomuuden vähentämistä järjestämällä sosiaalisesti tuettua asumista, vaikka niitä tulisi omalle asuinalueelleni. Täysin samaa mieltä Pääkaupunkiseudun asuntopuutteeseen ja sellaiseen asunnottomuuteen sosiaalisesti tuettu asuminen on melko pienessä osassa, mutta sillä on muita tärkeitä tehtäviä. Lähtökohtaisesti olisi hyvä tarjota kunnon koti, sen sijaan että pannaan ihmiset ikään kuin asuntolaan, mutta osassa tapauksista tarvitaan tosiaan myös erityisempää tukea tai järjestelyitä. Jos taas ajatellaan jonkin paikallisen alueen turvallisuutta, niin huonosti hoidettu asuntolatyyppinen ratkaisu voi tosiaan lisätä ongelmia hieman, verrattuna hajautetumpaan malliin, mutta eihän se silloin ole sosiaalisesti tuettua, kuntouttavaa, vaan irvikuva. 8/25 Asuminen ja turvallisuus Samaa mieltä 8. Kuntaani voi ottaa lisää pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. 9/25 Asuminen ja turvallisuus Täysin samaa mieltä 9. Kuntaani pitäisi rakennuttaa lisää edullisia vuokra-asuntoja. 10/25 Asuminen ja turvallisuus Eri mieltä 10. Kuntani tulisi pyrkiä eri keinoin tonttien hinnoilla ja verotuksella lisäämään omistusasumisen houkuttelevuutta kunnassani. 11/25 Liikenne ja energia 11. Kotikuntaani pitäisi rakentaa lisää tuulivoimaa tai muita uusiutuvan energian lähteitä. Samaa mieltä Tänne ei kaikkea mahdu. Aurinkovoimaa ja maalämpöä kyllä, mutta täytyy mennä ekotehokkuus edellä, eli jos se ei onnistu järkevästi, niin ei sitten. 12/25 Liikenne ja energia 12. Energia-alalla suunnitellaan pienydinvoimaloita. Hyväksyn sellaisen sijoittamisen kuntaani. Täysin samaa mieltä Pienydinvoimalat sopivat hyvin kaupungin liepeille. Tärkeintä on katsoa mikä tuotanto on mitenkin kannattavaa, ja esimerkiksi mikä käytettäisiin kaukolämpönä talvella, olisikin kesällä muussa käytössä, eli esimerkiksi sähkön ja materiaalien tuotannossa. 13/25 Liikenne ja energia 13. Kunnan on ennemmin helpotettava yksityisautoilua kuin kehitettävä julkista liikennettä. Täysin eri mieltä Kokonaistehokkuus vaikuttaa kaikkiin. Yksityisautoilu nykyisessä muodossaan on tehottomimpia ja haitallisimpia tapoja käyttää kaupunkitilaa. Julkisesta liikenteestä ei tarvitse tehdä luksuspalvelua, vaan aika lailla perinteinen joukkoliikenne toimisi parhaana pohjana. Sitä olisi tukemassa muut muodot, kävelyn ja pyöräilyn kannalta olennaisinta on viihtyvyys, ja sähköpotkulaudat ovat hyvä lisä, mutta ns. vaativampiin tarpeisiin on yhteishallinnoidut sähköiset kulkuneuvot, käytännössä autonomiset autot ja muut logistiset välineet. Parkkitilasta voidaan suuri osa saada muuhun, järkevämpään ja mukavampaan käyttöön. Samoin yksittäisten ihmisten taloudellinen taakka pienenee. Jos tulee yhtäkkinen tarve kuskata enemmän tavaraa muutaman kerran vuodessa, tuokin voitaisiin saada osaksi maksutonta julkista liikennettä, hinnan vähitellen kasvaessa käytön mukaan. Katsottiin miltä kantilta tahansa, järjestelmä on mahdollista saada paljon tehokkaammaksi ja paremmaksi ihmisille. Jos sinua askarruttaa jokin kohta, niin mieti ensin itse ratkaisuehdotusta, tai kysy minulta. 14/25 Liikenne ja energia 14. Kunnan pitää tehdä lisää pyöräteitä, vaikka ne veisivät tilaa autokaistoilta. Samaa mieltä Näin voidaan tehdä, mutta siihen ei pidä laittaa tuhottomasti resursseja, ja teistä voidaan ottaa vain rajallisesti. Ei pitäisi ainoastaan puhua polkupyöristä erillisenä kategoriana, vaan olennaisinta on vauhti ja muut turvallisuuteen liittyvät asiat kuten massa ja suojattuus. Väyliä tulisi siis katsoa toiminnallisina kokonaisuuksina. Joku menee polkupyörällä kovaa vauhtia, toinen hitaasti, ja tuo on myös välineestä pitkälti riippumatonta. Vantaalla on toiminut suhteellisen hyvin kävelytiet joilla saa ajaa myös pyörä, ja nopeat pyöräilijät voivat jo kulkea ajokaistalla. Jaottelua voidaan kuitenkin tehdä hieman selkeämmäksikin, käytännössä juuri pienellä lisäkaistalta nopeammille kevyille kulkijoille. 15/25 Liikenne ja energia 15. Kuntani pitää panostaa merkittävästi sähkö- ja kaasuautoilun infrastruktuuriin, kuten esimerkiksi latauspaikkoihin. Neutraali Kyllä ja ei, kyllä jos puhutaan joukkoliikenteestä, ei jos puhutaan yksityisautoilusta. Sähköautoilu on paljon ekotehokkaampaa kuin perinteinen polttoaineautoilu, ja se toimii erityisen hyvin Vantaan mittakaavassa. Yksityisautoilua ei pidä kuitenkaan erikseen edistää, vaan on suoraan siirryttävä logistisemmalta kannalta parempiin ratkaisuihin, käytännössä yhteisiin kulkuvälineisiin joukkoliikenteen tukena. Latauspaikkojen kanssa ei myöskään kannata lukittautua liikaa mahdollisesti epäoptimaalisiin ratkaisuihin. Sähköä kyllä saa jo monesta paikasta, ja on periaatteessa yksityisten toimijoiden omalla kontolla saada haluamansa latausmahdollisuudet. Kotona ja töissä voi jo usein ladata ja se on yleisesti parhaita tapoja, ja muutenkin varsinaisia yleisiä latauspistietä on kymmenittäin Vantaalla. Niiden lisäämisessä ei Vantaan kaupungilla ole erityistä roolia, mutta julkishallinnollisiin kohteisiin niitä voidaan kuitenkin lisätä, käytännössä markkinahintaan. Mutta esimerkiksi Korsoon voisi saada latauspaikan, ja jos on tungosta, kyllähän niitä tullaan lisäämään joka tapauksessa. Jos sen sijaan puhutaan julkisen liikenteen (sis. joukkoliikennettä tukevat lisäpalvelut kuten autonomiset jaettavat autot ja on-demand pakettiautot) sähköistämisestä tai kaasukäyttöisyydestä, siinä mielessä panostuksia täytyy tehdä paljon ja erittäin hyvin suunnitellusti. 16/25 Arvot 16. Kannatan viikoittaisia kasvisruokapäiviä kouluihin kunnassani. Ruoasta suurin osa on kasvista joka tapauksessa, se on terveellisintä, halvinta ja ympäristöystävällisintä. Se ei ehkä ole kaikille mielekästä alussa, mutta kyseessä on lähinnä opittu konstruktio. 17/25 Arvot 17. Kannatan vuosittaista Pride-viikon sateenkaariliputusta kunnassani. Samaa mieltä Mikäs siinä, hieno asia. Ylipäätään monia asioita voidaan olla mahdollistamassa, mutta se ei toisaalta tarkoita, että niihin pitäisi laittaa rahaa suoraan kunnan taholta. Ei tällaista pitäisi erikseen päättää, mutta päätös voidaan tehdä kyllä joukkoistetusti, jos ihmiset haluavat jostakin syystä pistää enemmänkin paukkuja tilaisuuteen. Jos taas kyse on ihan vain lipun nostamisesta kaupungintalolla vapaaehtoisten toimesta, niin tuon täytyy olla täysin mahdollista suoraan. Eri asia, jos tulee kilpailevia ehdotuksia tuota tilaa käyttämään, silloin voidaan joutua myös erikseen päättämään asiasta, jolloin luultavimmin äänestäisin Pride-liputuksen puolesta. Mutta kun tässä kysymyksessä ehkä mitataan enemmänkin arvoja, ja voidaan ajatella, että tuo liputus on kustannuksetonta, niin ollaan sitten täysin samaa mieltä. Vaikka kyllä näkisin, että tasa-arvon puolesta puhuminen ylipäätään tuo hyötyjä, vaikka joitakin kustannuksia tulisikin. Moni kokee liputuksen tärkeäksi osaksi, ja olisi typerää viedä ilo. 18/25 Arvot 18. Ei haittaa, että yhteiskunnassa jotkut ryhmät ovat paremmassa taloudellisessa asemassa kuin toiset. Täysin eri mieltä Ei aina kaikin puolin tietenkään, mutta kyllä se yleisesti ottaen haittaa. Huomautan myös, että tämä ei liity suoraan esimerkiksi siihen, kuinka paljon kukin on yrittänyt. Siitä pitääkin saada hyötyä, mutta se onnistuukin paremmin, jos otetaan paremmin huomioon reaalitalous, ja jos haitasta oltaisiin vastuusta, eli esimerkiksi ympäristön ja ihmisten huonon tilanteen edistämisestä joutuisi maksamaan enemmän. 19/25 Arvot 19. Mielestäni yhteiskunnan ei pitäisi ohjata vahvasti siihen, että äiti ja isä ovat perhevapaalla yhtä paljon lasten kanssa kotona. Samaa mieltä Tärkeintä on, että lastenhoitoon on paljon resursseja (eli nykyistä enemmän aikaa ja selkeä toimeentulo), ja sitä vapaata, lastenhoitoa tai muuta toimintaa voidaan jakaa vapaasti perheen sisällä. Voidaan yrittää ohjata, esimerkiksi henkilökohtaisilla minimeillä tai lähtökohtaisesti tasan jakamisella, mutta järjestelmä on muuten ongelmallinen, kun vapaita ei voi käyttää, no, vapaamuotoisemmin, eli esimerkiksi useampaan jaksoon jakamalla. Perheessä voi olla myös muutakin kuin isä ja äiti. Toisaalta nuo vapaat ja niihin liittyvä vanhempainpäiväraha, ja hoitovapaa ja niihin liittyvä kotihoidontuki, sekä lapsilisä olisi parempi ottaa osaksi lapsen ja vanhempien perustuloa, jolloin ei tarvitsisi niin paljon hankalaa säätämistä. Oikeus vapaaseen on siis eri asia, eikä tuki olisi suurempi jos palkka olisi muuten suurempi, vaan tuki olisi suurempi, jos tuloja olisi vähemmän. Ts. oikeus vapaaseen tarkoittaisi myös sitä, ettei vanhempia rangaistaisi aktiivisuuden puutteesta, jos siis pieni osa perustulosta tai vastaavasta riippuisi aktiivisuudesta. Tämä ei ole suoraan kuntapolitiikkaa, mutta kunta voi vaikuttaa hyvinkin paljon. 20/25 Arvot 20. Monikulttuurisuuden edistäminen lisäämällä maahanmuuttajien määrää kunnassani on hyvä asia. Samaa mieltä Määrät eivät ole niin olennaisia, eikä monikulttuurisuus itsessään. Tärkeintä on viihtyvyys, ja siinä ihmisten ja kulttuurien moninaisuus on yleisesti ottaen hyvä asia, mutta niin myös niiden yhteispeli. Jokainen voi tietenkin keskittyä omiin asioihinsa, mutta yleensä parhaat hyödyt tulee kun kehitetään myös paljon yhteistä kulttuuria, yhdessäoloa. Ei esimerkiksi etninen yhtenäisyys ole kovin merkitsevässä osassa, jos ajatellaan vaikkapa naapuruston dynamiikkaa, tai päinvastoin voi olla negatiivisella tavalla sitä. Maailma muuttuu nopeasti, niin myös osittain kuviteltu yhtenäiskulttuuri, ja siksi onkin hyvä saada uusia tuulia. Itse olen ainakin huomannut ulkomaalaistaustaisten olevan usein sosiaalisesti aktiivisempia. Ei ole mitenkään helppo vastata kysymykseen, että kuinka pitää yllä mukavaa ihmis-kuntaa, mutta jos on enemmän ratkaisuehdotuksia ja tapoja, on pienempi vaara jäädä tunkkaiseen yksinäisyyteen. Totta kai monikulttuurisuus aiheuttaa myös ongelmia, kuten kommunikaatiovaikeuksia ja ennakkojännitteitä, mutta niiden yli yleensä päästään. 21/25 Espoo 21. Länsimetron toinen vaihe lisää matkustajamäärää metrossa. Siksi ainakin osa lopetetuista bussilinjoista Helsinkiin pitäisi palauttaa takaisin. Samaa mieltä 22/25 Espoo 22. Kotihoidontuen Espoo-lisää pienennettiin vuodelle 2020. Espoo-lisä pitäisi kuitenkin säilyttää, vaikka se lisäisi kaupungin menoja. Samaa mieltä 23/25 Espoo 23. Espoon pitäisi luopua nelikaistaisen Espoonväylän rakentamisesta ja keskittyä tulevien vuosien jätti-investointeihin eli Länsimetroon, Raidejokeriin ja kaupunkirataan Leppävaarasta Kauklahteen. Täysin samaa mieltä 24/25 Espoo 24. Espoon pitäisi viimeistellä Rantaraitti kiistellyn Nuottaniemen alueella, vaikka se tuleekin kalliiksi. Samaa mieltä Yksityisten tonttien ei pitäisi alun alkaenkaan estää rantareittejä tai liikkumista kaupungissa muutenkaan. Tämän ei pitäisi oikeasti tulla kalliiksikaan, jos niin päätetään. 25/25 Espoo 25. Vuosia tyhjillään ollut Espoon kaupungintalo pitäisi purkaa ja rakentaa sen tilalle noin 85 miljoonan euron arvoiseksi arvioitu Espoolaisten talo. Neutraali Ei ehkä tuolla hinnalla, ja muutenkin suunnittelussa täytyy olla tarkkana. Sen sijaan alueen arkkitehtonisen hengen mukaisuus ei ole mielestäni niin tärkeää, vaan funktionaalisuus (ml. viihtyisyys) ja edullisuus. En ole ehdokkaana Espoossa, mutta vastaan kuitenkin. Samaa pääkaupunkiseutua tässä kuitenkin ollaan, ja rajat ovat osittain mielivaltaisia.